Hämmästynyt, yli 300 kävijää

                                                     Yli 300 kävijää sivuillani

  Olen täysin hämmästynyt ja iloinen. Lokakuussa kävi näitä kirjoituksia lukemassa vähän yli 300 lukijaa.
  Yllätyin aivan siinä mielessä kun nämähän ovat vaan mun kirjoituksiani. Koskaan en niitä sen paremmin korjaile vaan kirjoitan suoraan blogilleni. Tämä tulee antamaan mulle lisää mielenkiintoa kirjoitella lisää näitä juttuja.

Löydät näitä kirjoituksiani:
eläkepiki.blogspot.fi
twitter.con/KVlske
facebook.com/keijo.valske
blogit.demari.fi/keijo

  Kyllä sitä vain houmaa olevansa vanhus. Monestakin seikasta sen huomaa mutta paremmin sen huomaa siitä kun lastenlapset tulevat käymään. Siinä sen huomaa kuinka notkeita he ovat ja pieniä myös.
  Tässä viimeviikon perjantaina heitin tyttären tytön aamulla Rajamäen eskariin. Sitten vaan kotiin odottelemaan kello viittätoista, että saan hakea tytön pois eräisiin hänen kaverinsa synttäreille.
  Mutta tuona odotusaikana sattui ja tapahtui paljon muutakin. Sillä tyttären vanhin poika kun lopetti ammattikoulun niin häntä piti viedä työkkäriin ja siinä samalla kävimme vaimoni kanssa kaupassa. Jälleen tulimme odottelemaan työkkärin pihalle. Siinä autossa sitä poikaa odoteltiin vaan ei hän sieltä vaan tullut. Pakko oli soitella, että vien vaimon kotiin kun yksi pieni poika on tulossa koulusta ja hänellä ei ole avainta. Heitin vaimon kotiin koululaista odottamaan, ja kurvasin takaisin työkkärin pihalle. Vanhin poika jo siellä odottelikin kyytiä ja taas kotiin.
  Veskissä kerkisin käydä ja sitten hakemaan tyttöä Rajamäen eskarista, ja taas kotiin sonnustautumaan juhliin.
  Kello 17.00 piti kerkiä Herusten juhlataloon. Hyvin me kerittiin ja tyttö jäi kavereiden kanssa juhlimaan. Taas ajettiin kotiin ja kahden tunnin päästä lähdemme hakemaan tyttöä pois juhlista.
  Näin sitä sai istua autossa melkein koko päivän. Ruokapuoli oli myöskin tehnyt tehtävänsä kun en vaan kerennyt syömään. Leivänpala aamulla ja yksi pala tuli päivällä juostessa syötyä. Mutta nyt rauhoittumaan ja odotellaan kun kaikki kolme lasta nukahtavat, että pääsemme itsekin pyyhkäisemään tämän päivän kiireet pois.
  Löysin tämän tekstin jostain julkaisusta. "Kun joku kävelee pois elämästäsi, anna hänen mennä, hän tekee tilaa jollekin vielä paremmalle, joka on tulossa elämääsi". Näin sitä huomaa, että on tullut vanhaksi. Väsymys painaa ja joskus on sitten vaan "käveltävä pois".

 
  Mutta nyt sitten odotellaan isänpäivää. Itselläni on jo isä poistunut keskuudestamme samoin kuin äitikin. Minä sitä koitan olla sitten jonkunmoinen isä. En osaa pitää sitä isä sanaa minkäänlaisena kunniamainintana. Olen vain koittanut olla isä, mitä se mahtaa tarkoittaakaan. Tiedän tietenkin miten pitäisi isän toimia. Omat lapset vain kasvoivat niin äkkiä aikuisiksi, että lapsena en heitä oikein nähnyt. Syy varmaan, niin kuin monella muullakin on se, että nuorena oli töitä paljon ja harrastuksia liikaa joissa olin jonkinlainen vetäjäkin. Mutta näiden lastenlapsien kanssa olenkin ollut melkeinpä enemmän yhdessä ja myöskin leikkinyt heidän kanssa. Se vaan on harmittavaa, että aikuisikä tulee niin äkkiä.



Moni tarkkaa lehdet lukija huomasi nimeni siellä lehdessä. Se kun vaan on niin, että jotain harrastustoimintaa pitää olla eläkepapallakin, että pääsee välillä kotoolta pois.
  Olen minä ennenkin ollut politiikassa mukana vaikka se onkin mulle aika vieras asia. Oikein senaattorina oli Nurmijärven liikuntalautakunnassa. Nyt olen mukana vain antamassa työpanosta, ehdokkaaksi en rupea.

Tämän tapaisia jääkaappimagneetteja olen nyt rakennellut.

Myöskin mukana on asiakkaiden pyytämiä lappusia "kone on päällä". Luulin, että nämä tulevat astianpesukoneen oveen kun kone on käynnissä. On kuulemma niin hiljainen kone, että ääntä ei kuule. Voihan tuo teksti jotain muutakin tarkoittaa mutta en puutu kenenkään yksityiselämään. Olkoon nyt sitten vain kukakin kenenkin päällä.

Tapaillaan taas kirjoitusten merkeissä.

Keijo Välske