Suunnistin toisena päivänä jälleen Alman luo. Hänellä oli kuulemma kerrottavaa lisää tästä konkurssin jälkeisestä elämästä. Näin hän oli ainakin silmää iskien mulle kertonut. Mitä sitten tarkoittikaan tuo silmänisku. Sen tiesin, että Alma menetti miehensä jo seitsemän vuotta sitten sydänkohtaukseen. Ehkä ei sitten yksinäisiä miehiä niinkään kylällä ollut. Tai sitten ei kaiketi ne miehet pidä tukevista naisista. Ja voihan olla, että ei nämä alta viisikymppiset ihmiset enään käy yhteisissä riennoissa. Kukapa sitä viitsisi tulla asiaa mökeistä kyselemään, et tykkääks sä musta. Mutta minä pidin kiirettä, ettei Alma joudu vain odottelemaan minua. Jännitystä oli tietenkin ilmassa, "kuinkahan mun oikein käy".Kolkuttelin Alman ovelle ja hetkessä tuo iloinen naisen tyllerö saapui liina päässään avaamaan ovea. Kauniin herttaisen hymyn hän loi minulle ensin, ennenkuin päästi Karjalaismurteen pulppuamaan. Mutta ensin suunnattiin olkkariin jonne oli laitettu kaunis pöytäliina tarjottavien alle. Pöydältä löytyi aivan tavallista itse tehtyä pullaa. Oli kuivakakkuja oikein kaksin kappalein ja korea täytekakku. Tietenkin pikkuleipiä oli kolmeakin sorttia. Ja pöydän vieressä oli vain yksi sohva, mitähän se oikein tarkoitti. Oliko tuolit viety johonkin piiloon vai eikö hänellä ollutkaan tuoleja. Jotenkin alkoi ajatukset hiipimään mieleeni, kun edellisellä kerralla juotiin kahvit keittiössä.

Mutta oli miten oli. Alma kaatoi kahvit molempiin kuppeihin ja asettui minun viereeni sohvalle. Sitten hän alkoi päästelemään Karjalan murteella viuhuvalla tahdilla ulos sanoja iloisesta suustaan. Minulla oli täysi työ saada edes pääkohtia kirjoittamalla ylös. Mutta onneksi oli mukana sanelukone joka jossain kohtiin auttoi huomattavasti. Mutta mennään nyt asiassa eteenpäin ja paneudutaan konkurssin jälkeiseen elämään.
Topi Ronkainen ja hänen vaimonsa tulikin jo tututsi mutta ei vielä lapset. Laila tyttö oli vanhin, sellainen pojista pitävä tyttö. Laila oli 16 vuotias kun seuraava lapsi oli 14 vuotias Tuomo. Hänelläkään ei ollut mitään selvyyttä, että miksikä tulis isona. Kolmas lapsi oli 12 vuotias Vesa. Hänelle oli uskottu kolmen nuoremman lapsen hoitaminen ja perään katsominen. Sitten Kirsi, yhdeksän vuotias tyttö, joka oli kuin nukke. Ja vielä Ville kuusivuotias ja Mikko neljävuotias jolla oli jo tulevaisuuden suunnitelmat valmiina. Hänestä tulee lentokoneen ohjaaja.
Topi ja Hilma olivat käyneet jo työvoimatoimistossa katsomassa ja kuuntelemassa viestejä. Eihän siellä ollut oikein mitään tarjolla kun ei työpaikkojakaan ollut lähellä. Virkailija oli kysellyt, että olisiko Topilla taipumuksia kirvesmiehen tehtäviin. Olihan Topi itseopiskelulla joutunut omaa taloaan ja ulkorakennuksiaan korjailemaan, mutta ei mitään sen kummempaa tietoa hänellä ollut. Tarjolla olisi ollut koulutusta mutta mitäs nyt yli viisikymppinen, mahtaakohan enään tässä iässä oppia mitään. Mutta avustukset ainakin saatiin pyörimään, että ainakin ruokaa saadaan tehtyä.
Mutta ei aikaillut Topi kirvesmiehen koulutusta odottelemaan. Itse hän lähti maataloille pyöräilemään ja kyselemään töitä. Ja löytyihän sitä jotain pientä aina. Karsinoita tehtiin navetoihin ja lapeja sahattiin ja pilkottiin. Mutta tuli eteen latojenkin korjauksia. Siitä sitä alkoi vähän kerrassaan tulemaan lisää tietoa muistiin. Ja oli kuulemma suunnitteilla eräälle maajussille lisäsiiven tekeminen. Siihen tulisi saunat, veskit ja kaikki siihen liittyvät asiat. Jotenkin Topin työt tuntuivat saavan jatkoa hienosti. Välillä oli päiviäkin jatkettava, että kerkisi kaikki tekemään. Hilma piti komentoa kotona. Lapsista tuntui olevan aina työtä. Vanhempaa Leilaa sai aina olla katsomassa, ettei hän vaan karkaa erääseen taloon jossa oli vain pelkkiä poikia. Ja siellä oli välillä myöskin naapurinkin poikia tullut kyläilemään. Miten on Lailasta tullut tuollainen poikiin menevä tyttö. Sitä äiti monesti oli miettinyt kun hän ei tuolainen ollut nuorempana. Onhan hän tietenkin sängyssään Topin kanssa kieriskellyt mutta sehän on tietenkin aivan eri asia. Lailasta nuoremmat pysyivät vielä kotona vaikka välillä tahtoi heidän kesken tulla tappeluita. Kun Topi oli kotona, niin silloin oli hiljaista, eivät lapset silloin uskaltaneet tapella eikä karata mihinkään.Vesasen Väiski oli taas lähtenyt naapurikylän puolelle kyselemään töitä ja olikin saannut paikallisesta osuuskaupasta varastomiehen tehtävän. Heillä tuntui olevan asiat vieläkin paremmin kun vaimolla oli töitä paikallisessa kaupassa ollut jo pitkään. Ja lapsista ei niin suoranaista huolta ollut kun oli vain yksi poika ja hänkin päivät majaili siellä poikaköörissä missä Topin Laila tyttönenkin kävi puristeltavana.

Sitten vielä se Ville, jossa pojat olivat konkurssin jälkeen piilossa. Hän ei ollut vielä hakenut mitään töitä. Itsestäni tuntui, kun aloin olla jo sohvalla niin puristuksessa, että ehdotan Almalle käyntiä Villen luona. Tai sitten pyydän Villen tulemaan Almalle kylään. Ehkä se auttaisi Villeäkin saamaan silloin vielä yhden vaihteen päälle silloin. Itse istuin sohvalla jo toisella kannikalla kun Alma painoi juttua kertoessaan niin kovaa muo käsinojaa kohden.
Mutta Alman jutut alkoivat koskettamaan enemmän Topin ja Hilman perhettä. Siellä kuulemma löytyy kertomista. Vaikka isäntä oli vakaa tasainen luonteeltaan, ei kaikki kuitenkaan mennyt aivan käsikirjoituksen mukaan.
Topilla oli töitä melkein jokaisessa talossa. Työtä pelkäämätön mies paiski töitä melkein jokaisessa talossa. Eihän Topi näistä jutuista tietenkään mitään puhunut mutta innokkaat emännät kyllä niistä kuiski. Se kun isännät näin keväisin myöskin huhkivat pelloilla aamusta yömyöhään tahtoivat emännät jäädä kakkostilalle. Pellot olivat isännille tärkeämpiä kuin vaimot. Joskus isännät kerkesivät vaimojaan hiukan takapuoleen läpsäsemään tai poskipusunkin oli joku kiireissään kerennyt antamaan. Mutta vaimot halusivat kuitenkin kunnollista villiärakkautta myöskin kesällä. Niin mikäs olikaan parempi välikappale kuin remonttia tekevä vieras mies tähän tarkoitukseen. Eihän Topi ollut mikään rakkaudenkieltä puhuva mies mutta teot sen paljastivat. Aina hän oli saannut kun oli sitä kotona halunnut. Ja niin siinä tahtoi käydä kun vieraalla oli töissä. Vieraat naiset hymyilevinä olivat useasti juttelemassa Topin kanssa ja kahvia kannettiin tunnin välein. Kyllähän siinä äkkiä alkaa jälkiruokaakin tekemään mieli. Vähän siinä nainen ensin oli pyristellyt leikinpäälle vastaan mutta kun Topi oli ajatellut, että nyt mä suo napsautan niin napsautti myös. Sitten taas jatkettiin naulan hakkaamista. Toisen miehen vaimo keräili vaatteitaan ja oikaisi liinaansa, että kehtasi kävellä polvet notkuen pihan poikki tupaan. Onnelliset naiset eivät vain heti tienneet, mitä tässä on vielä edessä. Mutta kun aikaa kului, alkoi näissä remonttipaikkojen naisissa aamupahoinvointi tulemaan yleiseksi. Lääkäriin oli haettava jussien vaimojen. Ja lääkärit hymyilevinä onnittelivat naisia, että olette pieniinpäin hyvä rouva. Kauhistus-mieliala syöksähti naisten mieliin. Miten mä tän nyt oikein miehelleni selitän. Kun ei niitä saa edes piehtaroimaan rakkauden leikkeihin. Pois pitää tuo vauvan alku saada nopeasti koska voi tulla kylillä ruumiita. Naiset toistensa perään hakeutuivat lääkäreiden luo ja sitten alkoivat poistotoimet. Eivät jussit oikein huomanneet, että miksi vaimot lääkäreihin menivät laukkujensa kanssa. Naiset vain ilmoittivat, että ne ovat niitä naisten vikoja joita kunnostetaan.
Ja Topi vain paiski töitä. Mutta kun tämä työmies tuli seuraavan kerran jotain pientä työtä tekemään olivatkin asiat muuttuneet. Joku naisista matkusti päiväksi pariksi siskojensa luo kylään. Joku rohkeampi oli käynyt hakemassa tähän seikkailuun tarkoitettuja kumeja kaupasta. Ja joku oli käynyt laittamassa erilaisia käherryksiä sinne naisen arempaan paikkaan. Näin oli tehtävä kun tämä ahkera timpuri poikkesi aina välillä käymään. Topi ei tiennyt näistä aamupahoinvoinneista mitään. Kyllä hän olisi tiennyt, jos joku olisi siitä uskaltanut puhua. Mutta tietämättömänä on joskus parempi olla.Onnellisesti kuitenkin kaikki seuraavatkin rakkauden puuhastelut jatkossa sujuivat. Ne naiset tulivat esiin kutka sitä oikeesti kesäisin halusivat, pelokkaimmat matkustelivat sukulaisten luo. Talvet olivat pahempia kun jusseilla ei ollut mitään tekemistä ulkona. Siinä ne istuivat vain keittiön tuolilla ja katselivat timpurin tekemisiä. Muutenkin se olisi ollut helpompaa talvella nuo rakkauden puuhastelut kun olivat lapset koulussa. Mutta kun se isännät olivat liian lähellä. Kesälläkin joutui navetassa laittamaan ovia lukkoon etteivät vain lapset törmää sisälle.
Lailatyttökin oli täyttänyt 17 vuotta tänä kesänä. Tietenkin hän halusi pyytää nuoria kylään. Tyttöjä ei oikein kylällä ollut, tai oli kaksi mutta he olivat niin vahvasti herran uskossa, että eivät he lähteneet mihinkään synttäreille jos eivät vanhemmat olleet mukana. Siispä eivät tulleet Leilankaan synttäreille. Ainoastaan poikia olivatkin kaikki vieraat. Juhlat kestivät kauan, tai ei Leila halunut päästää poikia kotiin. Joku oli jo lähtenyt mutta paikalla oli vielä kaksi poikaa. Hilma laittoi jo perheelle ruokaa vaikka pari poikaa oli vielä kylässä. Leilalla ei kuulemma ollut nälkä kun on syönnyt leivonnaisia niin paljon. He halusivat mennä ulos odottelemaan muita lapsia. Ulos päästessä nuoret, ne kaksi poikaa ja Leila hiipivät saunakammariin odottelemaan tai mitä nyt sitten tekevätkin. Eikä siinä kauaa mennyt kun jo Leila oikein halukkaasti oli kipunut Väiskin pojan syliin. Tietäähän se jo, että tuollaiset 18 vuotiaat pojat kyllä jo antavat käsien lipua paikkoihin joihin harvemmin tulee käsiä laitettua. Ei Leila paljon vastaan laittanut ja hetkessä saunakammarin hetekka sai pitkästä aikaan villiä rakkauden menoa. Toinen pojista oli siksi aikaa komennettu saunan parveen. Hetekka vinkui ja vitisi kun ei Topi ollut kerennyt sitä edellisen rakastelun jälkeen rasvaamaan kun olivat Hilman kanssa vilvoitelleet löylyttelyn välissä. Kuitenkin vain hetken kesti nuorten rakkaus ja sitten puettiin nopeasti vetimet päälle mitä nyt oli kokonaan heitetty pois. Muutkin lapset yksi kerrallaan jo juoksivat rappusia alas pihalle. Rakkauden pyörteissä ollut pari kuivasi otsaansa naulassa roikkuviin pyyhkeisiin. Ensimmäinen kosketus kuumaan rakkauteen oli ohi.Katso myös osoiteesta keijovaantaa.omablogi.fi
JATKUU
piki
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti