Kun etumus alkaa täyttymään.

Kuuma kesä oli tuonut Harrin isän kesämökin viereen uudet asukkaat. Harri oli koittanut seurata uusia naapureita salaa, mimmoista väkeä he oikein ovat. Sen hän oli saannut selville, että ilmeisesti äiti ja nuori hänen ikäisensä tyttö olivat useasti olleet ulkona. Ketään miestä hän ei ollut nähnyt.

Harri ei oikein tykännyt koko kesämökillä olosta. Vaikkakin hän oli erittäin kaino ja hiljainen niin hän olisi kuitenkin halunnut olla siellä missä hänen kaverinsa olivat. Mutta jotenkin nyt kului aika kun hän pusikoissa piilekseli ja koitti nähdä naapurissa asuvan tytön kasvot. Jotain mielenkiintoista oli tullut Harrin elämään, hän alkoi kiinnostumaan tytöistä.

Mutta vaikealta tuntui kuitenkin päästä niin lähelle naapurin tonttia, että olisi nähnyt tytön oikein läheltä. Mutta kerran hän päätti rohkaista mielensä. Hän kun huomasi tytön menevän bikineissään laiturille päin hän otti veneen ja souteli naapurin laiturille päin. Kohdalla hän kainosti vilkutti kämmenellään tytölle joka yllättäen vastasikin vilkutteluun. Tyttö jopa huusi veneessä istuvalle Harrille "Taitaa tulla taas lämmin päivä". "Tietenkin" Harri vastasi "Niin tulee".

Jotenkin siinä alkoivat kemiat lähentymään ja Harri jopa kainoudesta huolimatta kyseli tytöltä, että "Mistä päin Te oikein olette". Vene lipui naapurin laituriin kiinni. Liisa, joka oli tullut jo äkkisten esittelyjen tiimellyksessä selville, pyysi Harria tulemaan laiturille istumaan. Ja niin nousi poika laiturille lähelle tyttöä istumaan. Kainolta tuntui nuorten ensitapaaminen. Ei oikein tahtoneet asiat lähteä liikkeelle. Hymyiltiin mutta ei katsottu silmiin vaan hymyt paremminkin kohdistautuivat polviin.

Hetken päästä kuului Harrin isän, Ilarin huuto, "Harri, Harri". Harri vastasi olevansa naapurin laiturilla. Liisan äiti kuuli myöskin huudon ja tuli mökistään ulos. Tietenkin hän tepsutteli laiturille kun äitien tehtävänä on mennä vahtimaan kun vieras poika siellä istuu heidän tytön vieressä. Eihän Harri nyt aivan vieressä ollut mutta melko lähellä kuitenkin. Äiti esitteli itsensä Ullaksi ja sanoi olevansa Liisan äiti. Harrin isä oli tullut omalle laiturilleen ja uusi poikaa syömään. "Tullaan, tullaan", voitaisko me lähteä syönnin jälkeen vähän soutelemaan. Niin tuli Liisan äidiltä lupa ja Harri onnesta jäykkänä souteli kotilaituriin.

Nopeasti oli poika syönnyt ja kiirehti veneelle. Isä koitti kysellä asioita naapurista mutta ei Harri sellaisia kerinnyt kertoa. Hänellä oli kiire mennä odottelemaan Liisaa heidän laiturin viereen. Niin tuntui Harrista jotenkin mukavalta. Nyt hän alkoi viihtymään tällä mökillä. Outo tunne tuntui boksereiden sisällä. Hänen miehisyytensä alkoi myöskin heräämään. Ei tiennyt poika mitenkä jalat oikein pitäisi ettei nappulan herääminen vain osuisi tytön silmiin. Lopulta hän työnsi nappulansa jalkojen väliin rauhoittumaan. Ehkä hän nyt pystyy soutelemaan jalat aivan kiinni toisiaan.
Lopulta Liisa tuli laiturille. Hän halusi tulla Harrin viereen istumaan kun näin he useasti soutavat äidin kanssa. Molemmilla on oma mela vedettävänään. Liisa kertoi, että välillä mennään ihan ympyrää kun äiti vetelee liian kovaa.
Harri oli tuskissaan kun etumuskaveri ei tahtonut rauhoittua millään. Hän koitti ajatella muita asioita mutta ei sekään auttanut kun Liisa istui niin lähellä, että kyljet välillä ottivat toisiinsa kiinni.

Harri päättikin ehdottaa, että lähtisimme kävelemään pikkutietä järven reunaa. Ehkä se olisi parempi kun voisimme kävellä hivenen erillään toisistamme. Liisa suostuikin Harrin ehdotukseen. Vene ajettiin rantaan ja vaikeroiden poika nousi pystyyn. Niin tuntuikin, että Harrin elollisin veitikka rauhoittui. Hän huojentui kun ei ollut sellainen tuskainen olo. Hän ajatteli, että Liisa olisi varmaan luullut, että minä olin halukas lähentelemään tyttöä jos hän olisi nähnyt hänen oireensa. Ehkä se vaan on sellaista ensioireita kun ei ole koskaan ollut kenenkään tytön kanssa kahdestaan lähekkäin.

Niin lähtivät nuoret kävelemään pikkutietä järven reunaa. Kovin oli nuorilla hauskaa kävellessään. Hetki kävellessä muisti Harri tienvieressä paikan jossa kasvoivat niittykukat. Sinne nuoret asteli ja kävivät vatsalleen ruohikkoon. Nyt he olivat piilossa muitten katseilta, kun pitkä ruoho ja kedon kukat piiloittivat heidät nurmen sisään. Siellä loikoiltiin erilaisissa asennoissa. Kuitenkaan ei mitää lähentelyjä tehty, piti edetä varovasti. Kummallakaa ei ollut aikaisempaa kokemusta seurustelusta. He olivat aivan uusi pari ja melkolailla tietämättömiäkin asioista. Kyllähän he sen tiesivät miten pitää olla jos ollaan yhdynnässä, senhän opettaa jo koulukin. Ja muitakin paikkoja tietenkin josta ne asiat saa helposti selville. Mutta ei heillä nyt ensimmäiseksi tulleet sellaiset ajatukset mieleen. Se on vain se miehen ruumis sellainen, että jokin paikka kyllä alkaa heti temppuilee kun pääsee ensimmäisen kerran tytön lähelle. Ehkä se luoja tyhmempiä sillä hiukan auttaa. Ihan vaan tiedoksi, että sillä kapistuksella on muitakin tehtäviä kuin pelkkä pissaaminen.

Käsi kädessä kuljettiin ja tuntui kun he olisivat olleet äärettömän rakastuneita. Rakkauden asioista ei vielä oltu puhuttu mitään. Mutta jotain sinnepäin oli asiat kääntymässä. Nyt kuitenkaan ei puhuttu kuin heitä lähellä olevista asioista. Esimerkin rakkaudesta eivät oikein innoittaneet kumpaakaan nuorta, sillä molempien vanhemmat olivat eronneet. Ei se tietenkään kannustanut vaikka ei sekään tietenkään tullut mieleen. Nyt oli vain tärkeää kävellä ja vain olla kaksistaan.

Ilta tuli ja oli jo pakko erota. Molemmat nuoret vastahakoisesti siirtyivät omiin mökkeihin. Illalla he eivät tahtoneet vastata vanhempien pyyntöihin tai kysymyksiin, niin omissa mailmoissaan nuoret olivat.

Yö oli nukuttu ja nuoret jo aikaisin siirtyivät teranssille katselemaan jospa näkisivät toisensa heti aamusta. Harri istui leputuolissa katse suoraan naapurin ovelle. Liisaa ei vielä näkynyt eikä hänen äitiään. Harrin isäkin tuli kahviansa juomaan teranssille. Hän oli sen verran kuullut pojaltaan, että Ulla on myöskin eronnut. Ja he asuvat aika lähellä meitä. Vaivaiset kaksikymmentäkilometriä on vain välimatkaa.
Ehkä Ilarikin oli naista vailla. Siksi kai hänkin tuli ulos istumaan, jos vaikka voisi jonkin asian toimittaan naapurin naiselle. Helpompihan sitä on nuorten välityksellä ottaa samalla juttua naapurin rouvan kanssa.

Naapurin ovi aukesi ja äiti tuli ensin ulos. Miehet eivät puhuneet vielä mitään mutta vasta sitten kun Liisa tuli ulos, huusi Harri "Hyvää huomenta". Vastaukset tulivat heti takaisin ja samalla siirtyi Ilarikin lähemmäksi naapurin rajaa esittäytymään. Syttyikö tänään uusi rakkaus. Ainakin jos voisi molempien hymyistä sen päätellä. Nuorethan hymyilivät toisilleen sitä nuorten viatonta, luonnollista, kaunista hymyä.

Siinä tapaamisella suunniteltiin jo illanistujaisia grillauksien merkeissä. Samallahan sitä voi tutustua naapureihin oikein kunnolla.
Nuoret kävelivät omia polkujaan ja vanhemmat kurkkivat syrjäsilmällä naapurien puolelle jospa siellä näkyisi Ulla tai toisella pihalla Ilari. Ehkä ainakin kiinnostus oli herännyt. Grillauksen jälkeen näkee sitten, onko pitkäaikaisempaa seurustelua tarjolla vanhemmalla väellä.

Koitti iltapäivä ja Liisa äiti Ullan kanssa saapui Ilarin ja Harrin vieraaksi. Ilari oli jo laittanut puugrillin lämpimään ja hiukan napostellut miehen kaatajaa aina kun sisällä kävi. Ehkä hän halusi olla hiukan vapaantunut, sillä häntäkin vaivasi jännitys kun vieraan ihmisen tapaa.
Ensiksi oikein hienosti käteltiin ja koitettiin hiukan jäykästi halatakkin kun kuitenkin oltiin mökkinaapureita. Suhteethan piti pitää kunnossa ja ehkä hiukan parempaakin kun naapureita ollaan. Ensin katseltiin Ilarin mökkiä ja hiukan tontin rajoja. Jotensakin juttelut lähtivät hienosti liikkeelle kun oli kuitenkin samoista asioista kysymys. Nuoret eivät tontinkulmia lähteneet katsomaan vaan viihtyivät paremminkin kaksistaan laiturilla. Heillä oli toisenlaiset asiat meneillään. Nyt jo puhuttiin heidän harrastuksista ja kuinka oikein tapaillaan jos halutaan olla kahdestaan. Liisa kertoikin, että hän ei varmaa kovin myöhään saa olla ulkona, tuntee kuitenkin äidin.

 Mutta grilli oli jo kuuma ja Ilari alkoi kasaamaan erilaisia pihvejä, makkaroita ja vihanneksi grillin ritilälle. Hän oli ostanut tarjottavaa liikaakin kun oli vähän outo, kuinka paljon kukin oikein syö. Hänen vaimonsa oli ennen kaikki tarjottavat ostanut, niin Ilarilla ei oikein ollut tuntumaa vielä kaikkiin asioihin. Kyllähän hän tiesi ettei naiset paljon syö ja varsinkaan nämä laihat naapurit. Mutta kun se vaan olisi vielä kurjempaa jos tarjottavat loppuisivat.
Viinipullo ja limut haettiin vielä ulos, että jokainen pystyi kuivat huulet hiukan kastelemaan. Yksiin tuntuivat menevän aikuistenkin jutut. Kyntömiestä kyseli Ulla kun hänellä on vanhan pellon osa tonttina. Hän oli ajatellut, että siihen saisi helposti pienen kasvimaan. Ilari tunsi jo paikallisia kun oli täällä asunut kymmenen vuotta. Maapaikkoja on parikin kun tänne mökille ajetaan. Ilari kohteliaasti lupasi kysellä kyntäjän paikalle, että keväällä olisi sitten paikka mihinkä voisi siemenet työntää.

Ruokaa syötiin ja kertoiltiin menneistä. Ja viini sekä olut oli vapauttaneet puheet jo hiukan lähempiinkin asioihin. Ilari halusi kertoa erostaan ensin, että tulee selväksi sekin asia.
Kukkasten kantajana vaimolleen hän oli aika outo. Ei hän tiennyt, että kukaan hänen kavereistaan olisi vaimolleen kukkia viennyt. Mutta kerran hän oli kuunellut radiota jossa puhuttiin avioliitosta. Siinä tuotiin esiin, sellaisia seikkoja kun kukkasten vientiä vaimolle sekä liittoa pitää vahvistaa aina uusilla asioilla. Ravintolassa käyntejä rakastelun muutoksia ja sen sellaista.

Olin hiukan juhlinut kaverini synttäreillä. Pienessä porukassa siellä oltiin ja naisia ei ollut kuin kaverini vaimo paikalla. Kun juhlat päättyivät ja kotiin tullessa kömpisin vaimoni viereen lempeään uneen. Aamulla oli hiukan rauhaton olo niinkuin aina juhlimisen jälkeen. Siinä istuessani tuli tuo mainittu radio-ohjelma mieleen. Ajattelinkin ilman mitään lupaa lähteä polkupyörällä ajelemaan kukkakauppaan. Ihan vain siksi kun oli vaimo ollut pojan kanssa kotona ja minä vain olin juhlimassa.
Kukat ostin ja polkaisin kotiin vaimon luo ja ojensin kukat hänelle. Vaimon kasvoille tuli ensin hymy, mutta se muuttui hetkessä vihaiseksi ilmeeksi. Aloin kuulemaan solvauksia vieraista naisista eilisissä juhlissa. Ei auttanut väliin kertoa, että ei siellä ollut kuin kaverini vaimo, muut olivat miehiä. Olihan siellä yksi nainen jota olin kuullemma lähennellyt, vaan kun en ollut. Mutta ei sekään mitään auttanut.

Töissä kerroin tämän kukkakimppuasian kaverilleni. Ajattelin että ne ovat viimeiset kukkaset jotka vaimolleni ostan. Kaverini meinasi, että jos hän vaikka soittaa vaimolles ja kertoo asian, ettei siellä kukaan ollut niin kännissä että olisi hänen vaimoaan vikitellyt. En halunut, että kukaan muu sotkeutuu enään tähän asiaan.
Tästä eteenpäin sain kuunnella jatkuvaa piikittelyä naisasioista. Oliskos tuon naisen kanssa kiva kävellä tai olla sänkykamarissa. Vaikka sinne väliin koitin kertoa, että suo mä rakastan ja en halua muiden naisten kanssa olla, se vain pahensi asiaa. Silloin alkoi ääni nousemaan vaimoni suusta ja se meni aivan hillittömälle tasolle.

Kuukaudenpäivät joka päivä sitä piikittelyä kuuntelin. Kun sitten eräänä päivänä kun tulin töistä oli vaimo lähtenyt. Pöydällä oli lappu, hae poika tarhasta, sinne en enään tule enkä mitään hae. Avioero paperit tulevat postissa. Yrityn monena päivänä soitella vaimoni numeroon mutta ei siihen kukaan vastannut.

Poika kasvoi ja siirtyi kouluun. Toiselle luokalle mennessä ostin Harrille puhelimen. Kehoitin Harria lähettämään äidilleen viestin ja kirjoittamaan puhelinnumeron siihen myöskin. Muutama päivä jälkeenpäin Harrin äiti soitti ja kyseli onko meillä ollut naisia. Kuulin Harrin kertovan ettei täällä ole ketään ollut.

Ei ole Harrin äiti monestikkaan soittanut eikä Harrikaan. Ei äidillä ole oikein muuta asiaa kuin kysellä onko täällä naisia ollut. Ei soittele pojan synttäreillä ei jouluna eikä mitään synttärirahaa ole tullut koskaan. Siitä asti olemme asuneet pojan kanssa kaksistaan ilman mitään naista.

Ullaan otti tämä kertomus niin vahvasti, että hän joutui kuivaamaan silmiään monta kertaa.

Niin tuli ero kun pienen kukkakimpun ostin. Ehkä olis pitänyt ensin pihalta hakea voikukkia, ehkä tälläinen pehmeämpi lähestyminen olisi ollut parempi ensin.

Ulla halasi Ilaria ja vuodatti kyyneliään valtoimenaan. Ullalla oli mies lähtenyt kävelemään ilman että olisi mitään sanonut. Ei hän ollut kiinnittänyt asiaan mitään huomiota kun hän monesti lähti lenkille tai käymään naapurissa ilman että olisi mitään sanonut. Hän vaan lähti ja seuraavana päivänä tuli viesti. Otan eron ja en hae mitään sieltä, eropaperit tulevat meille. Liisan saadessa puhelimen hän koitti isän puhelimeen soitella mutta ei hän vastannut. Tekstarilla hän laittoi myös puhelinnumeronsa mutta ei hänestä mitään kuulunut enään.

Tapauksissa oli paljon samaakin. Pois muuttaneet puolisot ovat aivan hiljaa. Onko se sitten parempi näin, ainakaan ei tarvitse huutaa toisilleen. Viinit otettiin kertomusten päälle. Ullaan otti molemmat kertomukset aika kovin. Itkusta ei tahtonut tulla loppua. Vaikka Ilari koitti puhua muistakin asioista niin aina välillä Ulla purskahti itkuun. Voihan olla, että viinin ja kaljan juonti auttoi tätä itkemistä.

Niin oli kaksi suhdetta saannut ikävän lopun. Rakkaussuhteet loppuivat ja tuli toinen tapa elää yhden lapsen kanssa.Mutta nyt tuntui, että uudet suhteet ovat alkamassa. Harri ensin kiinnostui naapurin Liisatyttöön. Ja heti melkein perään Harrin isä, Ilari kiinnostui naapurin Ulla äitiin.

Nuoret halailivat laiturilla ja pieniä pusujakin annettiin illan hämärtyessä poskelle. Harri vaan taas joutui pitämään alavartaloaan hiukan kauempana Liisasta. Hän ei halunut, että Liisa heti toisena päivänä suuttuisi hänelle tai jo vakavissaan antaisi kämmenellä iskun poskelle.

Isä ja äiti istuivat teranssilla jo aivan vierekkäin. He pitivät toisiansa kädestä kiinni ja aina välillä pienet suukotkin löysivät toisen suun. Joskus pyörähdettiin mökissä jossa jo intohimo sai kunnolla vallan. Siellä suudeltiin pitkään ja kädet seilasivat toistensa keholla silittäen ja puristaen hellästi kuitenkin. Tärkeät paikat heilläkin jäivät vielä löytämättä. Ehkä kaikki unohtuu kun kumpikaan ei ole vastakkaista sukupuolta päässyt moneen vuoteen tutkimaan.

Entiset suhteet haluttiin unohtaa ja niistä ei enään puhuta jos ei toinen halua. Nyt oli alkamassa uudet suhteet, niin isällä kuin pojallakin. Niin äidillä kuin tyttärelläkin. Kaikkein parasta tulisi olemaan seurustelu kun mökkilomat on vietetty. Isä ja poika pääsisivät samalla kyydillä samaan taloon. Ehkä se on hyväkin, että pääsevät vanhemmat hiukan seuraamaan nuorten seurustelua. Ehkä ei nyt sentään lapsia vielä odoteta näin nuorelta liitolta kuitenkaan.

JATKUU
piki