Niin se Joulu jolkottaa tulla 24

Joulukertomus joulusta päättyy

Joulukuu 24 päivä


  Aattoaamu valkeni ja jokainen jo ajatteli aattoiltaa kun pukki tulee. Tähän kylään juuri muuttaneille tulee pukin varapukki illalla. Isä oli varapukin valinnut kun ajatteli jos ei oikea pukki edes löydä tälläistä "pimeää" kylää kun täällä ei ole edes katuvaloja.

  Isä varasi kylän herran kun hän on ennenkin tuuraillut oikeaa pukkia. Hänellä oli kaikki tiedot miten pukkina esiinnytään.
  Tästä varapukista, alias kylän herrasta kulkee sellainen tarina, että juuri pukkina olosta hänellä alkoi mennä huonosti. Tapahtui kuulemmä niin, että tämä kylän herra kun oli muuten hyvä esiintymään niin hän hankki itselleen pukin varusteet. Ja saihan siitä varapukin hommasta tietenkin myöskin pientä kolehtia, joka jokaiselle on aina tervetullut lisä muun palkkatulon lisäksi.

  Varusteet kun oli hankittu niin sitten piti vain saada ihmisille tietoa, että hän voi tulla oikeaa pukkia auttamaan ihmisten koteihin. Tähän aikaan oli kaikkein varmin tapa tiedon levitykseen oli suusta suuhun menetelmä. Eli laitettiin viestiä kiertämään vanhemmille.

  Jo ensimmäisenä jouluna tuli niin paljon varauksia, että hän ei tahtonut niistäkään selviytyä, mutta selviytyi kuitenkin. Viimeiset paikat kyllä meni niin myöhäiseksi, että jo vanhemmat joutuivat lahjat jakamaan kun pukkia ei kuulunut enään aattoillan aikana. Tulihan se pukki kuitenkin puolen yön jälkeen mutta oli jo kyllä aika huonossa kunnossa. Potkukelkalla liikkuva pukki tupsahteli tuon tuostakin lumihankeen ja ylös pääsy tuotti suuria vaikeuksia.

  Mistä tämä kaikki sitten oikein johtui. Sillä jouluna oli isännillä aina vähän vahvempaa tarjottavaa kuin kahvia. Tätä vähän vahvempaa joutui varapukkikin siemailemaan enemmän kuin vain toiselle jalalle. Ja kun monta taloa oli niin vähän vahvempi aine alkoi varapukkia heittelehtimään.
  Kierrokseen mahtui vielä yksinhuoltajia ja sellaisia naisia joilla ei ollut edes lapsia, mutta pukkia hekin halusivat tavata omilla tavoillaan. Kyllä sitä vahvempaa ainetta naisiltakin löytyi ja kosketuksiakin erilaisista paikoista kuin miesten läpsäisyt olkapäälle

  Onhan se niin, että kun tälläisiä jouluja tekee niin tuo vahvemman aineen naukkailu, siitä taitaa tulla tapa.
Jonkun vuoden tämä varapukki kesti tätä menoa. Sitten alkoivat tilaukset vähenemään. Varapukkia alkoi hävettämään kun tuli lähtöpassit myöskin siitä oikeasta työstä. Ei sitä vaan tahtonut niihin oikeisiin töihinkään kerkiä kun piti pitää varapukin tointa koko vuoden pystyssä.

  Nyt sitten hävetti niin paljon että hän muutti sieltä kylältä pois tähän pieneen kylään. Nyt hän on ollut pois niistä varapukin aiheista mutta kerkisi vain hiukan metsittymään. Mutta onneksi tuli kylän naiset hänen huushollinsa siivoamaan ja pesulle miehen passittivat. Ja kun sattui vielä rakkauden sanat yhtymään opettajan kanssa, niin nyt kaikki uskoivat taas varapukkiin. Hän on nyt hyvä mies paikallaan.

  Ilta tuli ja varapukki pyyhki potkukelkalla pitkin kylänraittia. Niin saivat kylän lapset lahjansa ja niin saivat myöskin kirjoituspöytänsä kylän uuden perheen lapset. Kirkaisu kävi tytön suusta kun pukki isän kanssa nosti pöytää sisälle. Halata piti pukkia ja kauniisti kiittää pieni kyynel silmäkulmassa. Myös poikakin kiitti aivan samalla tavalla

  Näin oli varapukki saanut iloisia ilmeitä joka kotiin. Kaikki ihmiset olivat niin iloisia silmissä pieni kosteus osoituksena kiitoksesta. Niin oli varapukkikin onnellinen, tietäen, että hän toi jokaiseen kotiin antamisen lahjan. Mikä ei tietenkään saa olla aina esine, antamisen lahjaa voi harjoittaa muutenkin. 

  Niin kävi varapukki vielä kotonaan ottaen kahvipaketin mukaan ja suunnisti Tyynen luo.  Ovihan siellä oli aina auki kun Tyynen jalat eivät kantaneet niin mitenkän hän olis ovea päässyt aukaisemaan. Pukki koputti ovelle ja Tyyne möreällä äänellä huusi sisään. Pukki käveli Tyynen sängyn viereen ojentaen kahvipaketin naisen käteen. Varapukki huomasi heti Tyynen silmistä, että hän oli lahjasta kiitollinen. Nainen kädet leveillään pyysi pukkia halaamaan ja niin myöskin tehtiin. Parta riisuttiin ja pukki keitti vielä Tyynelle kahvit jota yhdessä nautittiin.

  Näin kului 24 päivää tämän pienen kylän elämässä. Asioita muuttui paljon, ihmiset muuttuivat paljon ja tulivat ainakin kuorestaan ulos. Ystävyyksiä luotiin ja kuitenkin kaikki keskenään olivat kavereita

Loppu

Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoille. Ja kiitos Teille jotka mahdollistitte tämän kertomuksen tekemisen.

Sivulla käyntejä melkein 800, suuri kiitos, toivoo Keijo

Niin se Joulu jolkottaa tulla 23

Joulukertomus joulusta jatkuu

Joulukuu 23 päivä


 

  Kylälle muuttanut perhe elää jännittynyttä aikaa. Kylän juhlissa lapset tekivät vanhemmille yllätyksen ja lauloivat joululaulun yhdessä, että olisivat vanhemmat tienneet mitään. Esitys kaikkineen oli niin kaunis, että yleisökin antoi heille kovat suosionosoitukset. Ja kun esityksen päätteeksi sisarukset vielä innokkaasti lähtivät halaamaan toisiaan, niin senkin tapauksen ottivat kyläläiset heti omakseen.

  He ovat saaneet paljon aikaan tällä kylällä, vaikka eivät tiedä itse siitä mitään. Ensin kun isä kyseli naapuriltaan työtilaa, että voi tehdä lapsille joululahjan. Äiti kun sattui eräälle rouvalle kertomaan tekevänsä kotiinsa erilaisia koristeita. Siitä se sitten lähti kylän joulutapahtuma etenemään.
  Ensin kun kukaan ei oikein ollut puheyhteydessä keskenään, vaikka ei mitään riitoja ollutkaan, niin erilaisten kuiskutusten jälkeen tapahtuma syntyi. Ja kun vielä lapset halasivat toisiaan iloisina laulunsa jälkeen, ottivat kyläläiset halauksenkin omakseen.

  Mutta nyt on se aika kun äidillä oli aamiaispöydässä asiaa. Hän hiukan arkaillen kertoi tarvitsevansa apua koristelun suhteen. Jokainen alkoi heristelemään korviaan, että mitä sieltä nyt tulee.
  Äiti sitten pienen kangertelun jälkeen kertoi rakentavansa koristeita heille jouluksi. Yksi koriste on niin hankala laittaa yksin, että tarvis siihen koko perheen apua. Koriste tulee olohuoneen kattoon, katon jokaiseen kulmaan kiinni. Että siinä pitää olla nostajia katon jokaisessa kulmassa. Näin pitäisi tämän koristeen sitten roikkua katon keskikohdalta kaikkein alempana.

  Kaikki kuuntelivat innokkaana silmät loistaen. Mutta ensin syödään aamupala ja sitten aletaan koristelemaan. Äiti oli tämän kuitenkin aika ison koristeen piiloittanut talon yläkertaan joka oli varastona.

  Aamuopalan jälkeen alkoi koristeen levittäminen ensin lattialle. Siitä jokainen nosti huoneen kulmista tuolille nousten huoneen nurkkiin. Piti ensin testata, että lattialta pääsee kävelemään ettei koriste tule vain liian matalalle. Äiti idean keksineenä kiinnitti koristeiden päät nurkkiin vuorotellen. Ja siellä se nyt sitten oli. Sitä katseltiin ja ihmeteltiin, että kuinka äiti on pystynyt sen tekemään kun kukaan ei ole sitä nähnyt missään vaiheessa. 

  Seuraavaksi pidettiin koko porukan kanssa vielä siivous-talkoot. Seuraavaksi siivouksen jälkeen kiinnitettiin seiniin pieniä koristeita. Tonttuja, pukkeja ja enkeleitä jotka kaikki kuuluvat Jouluun.

  Nyt oli koti koristeltu Jouluun kun se huomenna astuu ovesta sisään. Koti ja varsinkin olohuone oli nyt niin erikoisen näköinen, että lapset halusivat istua siellä,  katsella ja tutustua kaikkiin koristeihin.

  Joulu on nyt niin valmis ettei kukaan oikein tiennyt mitä alkaisi tekemään. Aika alkoi tuntua pitkältä kun on vielä tämä päivä ja huominenkin vielä iltaan asti. Radio piti laittaa auki, että kuuli ainakin sieltä jouluisia sävelmiä. Niinpä perhe ajatteli, että lähdetään kävelemään keskustaan katsomaan joulukuusta. Oma kuusi on jo haettu kun lapset sen löysivät metsästä. Sisään kuitenkin kuusi tuodaan vasta aattoaamuna.

  Keskustassa oli muutamia perheitä kuusen lähellä. Kaikilla tuntui olevan sama ajan tappaminen mielessä. Kuusen luona kertoiltiin asioita, joita on tullut esiin viime päivinä. Oli kunnalle lähetetty toimitilasta kirje jos saisimme vielä lisäksi jonkun tilan johonka saisimme kaupan. Tonttien lohkomisen, urheiluseuran perustamisen ja hiihtomajan rakentamisen. Tapahtumia varmasti tulee olemaan jos kaikki anomukset menisivät läpi, ainakin omaa hiihtomajaa rakennetaan oli paikallaolijoiden vahva tahto.

  Tämä vanha mies tekee jo lähtöä. Vielä tarkastetaan ajopeli koska kaikkien asioiden on oltava kunnossa.


Jatkuu

Keijo

Niin se Joulu jolkottaa tulla 22.

Joulukertomus joulusta jatkuu

Joulukuu 22 päivä



  Kylän juhlat ovat onnellisesti takana. Kaikki ihmiset ovat onnellisia ja iloisia. He kaikki ovat muuttuneet valoisimmiksi ja iloisiksi. Jokaisen kanssa halutaan jutella kun vastaan kylänraitilla kävellään

  Kihlapari kuhertelee onnellisesti. Opettaja ei vielä ole herraa päästänyt yökylään. Hän iäkkäänä ihmisenä haluaa edetä varovasti. Mutta jotenkin opettaja, joka kaiken on haudannut itseensä, on alkanut jo varovasti puhumaan siippansa kanssa. Se on hyvä, että ihmiset vapautuvat.

  Myöskin kylän ns. päättäjiltä on lähtenyt kunnantoimistoon kirje. Siinä kerrotaan eilisistä juhlista joissa olivat kaikki mukana. Ainoastaan Tyyne oli pois kun hänen jalat eivät kannata. Kunnalta hän ei ole saannut minkään näköistä kulkupeliä vaikka on anonut. Ei niitä kaikille riitä, oli sanottu hänelle päin naamaa. Tyyne oli suuttunut sanomisesta, koska mitään apua hän ei ole koskaan pyytänyt. Sitten kun pyytää, niin saa vastaan vain kiukkuisen sanonnan.

  Mutta vielä siihen anomukseen.
Siinä olivat kyläläiset kirjoittaneet, että he haluavat saada jonkinlaisen kokoontumistilan, koska ohjelmien suorittajia heiltä löytyy. Niin näytelmiä kuin laulamistakin varten. Samassa rakennuksessa voisi olla jokin veistotila kun asukkaistamme löytyy monia puu-alan taitajia. Myöskin naisille voisi varata kangaspuu-tilan, koska naisista löytyy ahkeria kangas-osaajia.
  Paperi kertoi myöskin, että kylällä on kunnan omistama pieni tila jolla ei ole rakennuksia. Tästä tilasta voisi kunta lohkoa tontin paikkoja koska asuintiloja ei ole edes vuokralle laitettavaksi. Vesi/viemärilinjoja ja katuvaloja ainakin muutamaan tolppaan keskustaan.

  Siinä liiketilassa voisi olla tilat vaikka pieneen kauppaan, ettei jokaista hiivanpalaa tarvitse lähteä linja-autolla hakemaan kymmenen kilometrin päästä.
  Tämän tyylinen oli isäntien laatima anomus, jossa se eilinen toimittaja hiukan auttoi. Siellä se paperi sitten oli kunnan päättäjien syynissä. Kauankohan senkin anomuksen käsittely oikein kestää. Sitä tietoa nyt sitten vaan odotellaan.

    Siksi onkin parempi katsoa mitä kylän väki oikein puuhaa. Oli jo kuullut pientä juorua, että kylälle perustettaisiin urheiluseura. Eräs isäntä lahjoittaisi pienen maatilkun johonka voisi sitten seura alkaa rakentamaan majaa. Tukkipuita kerättäisiin talkoilla, joista sahattaisiin lautaa ja lankkua. Talkoilla laitettaisiin majaa pystyyn.

  Urheilun lisäksi voitaisiin majaa käyttää myöskin eri esityksiä varten ja muutenkin harjoituksiin. Joku tiesi jo kertoa, että vuoden vaihteen jälkeen otetaan kuntaan yhteyttä, että saadaan lupa-asiat vireille.

  Kovin nyt asukkaat touhuat. Heitä on pistetty varmaan gramofonin neulalla kun näin vauhdikasta on tarttua jokaiseen asiaan kiinni.

  Hyviä hienoja asioita, jotka pappi varmaan siunaa. Toivotaan kylälle onnea, että asiat lähtisivät liikkumaan eteenpäin. Liian kauan ovat kyläläiset keskittyneet omiin asioihin, jolloin kaikki muu on jäänyt takaalalle.


Jatkuu

Keijo

Niin se Joulu jolkottaa tulla KIITOS

Haluan kiittää


  Kun lokakuun alusta aloitin tämän blogin pitämisen, se oli vain sellainen kokeilu. Miten näitä kirjoituksia luetaan.
 Ja kun kirjoitan vielä aivan suoraan mielijohteesta, etten niitä kirjoituksiani koskaan tarkastele tai korjaa jälkeenpäin. Kirjoitan vaan suoraan paperille ajattelematta se paremmin.

  Varsinkin kun aloitin Joulukuun ensimmäinen päivä tämän joulukertomuksen, niin kirjoitin aina päivän tapahtumat suoraan blogiin korjaamatta niitä parempaan muotoon. Ja kun yllätyksenä alkoivat sivuilla kännit kasvamaan suuresti, se innoitti minua lisää.

Laitoin ylös Lokakuun alusta kävijämäärät:

Suomi, käyntejä koko ajalta tähän päivään, 461 käyntiä
Yhdysvallat                                                 182
Saksa                                                           48
Ukraina                                                          9
Serbia                                                            7
Espanja                                                          6
Britannia                                                         3
Etelä-Korea                                                    3
Venäjä                                                            3
Viro                                                                1

Haluan kiittää lukioitani suuresti kunnioittaen.
Jouluihmisenä vaikka koitankin saada joulumieltä syttymään sisääni täällä etelä Suomessa, jossa on ollut jo pitkään synkkää ja vesisateista niin pieni joulunmieli kuitenkin pistää minut tekemään jouluisia asioita. Samoin levittämään joulun lämpöisiä sanoja, että kaikilla muillakin olisi ja tulisi Joulunmieli sydämmiin.

Kaksi päivää on vielä jouluaattoon. Siksi toivotankin kaikille Oikein Rauhallista Joulua ja pirteää vuotta 2014.
Kertomus jatkuu vielä kaksi päivää aina Jouluaattoon saakka.

Nyt Lokakuun alusta on sivuillani käynyt yli 720 kävijää, suuri kiitos minulta.

Keijo Välske  

Niin se Joulu jolkottaa tulla 21.

Joulukertomus joulusta jatkuu


Joulukuu 21 päivä.

  Nyt on sitten kiire. Kylä järjestää ensimmäisen joulutapahtuman. Se on ensimmäinen tapahtuma mitä kylällä on koskaan tapahtunut.

  Ihmiset säntäilee linja-autolla kirkonkylään. Ja osa aurailee viimeisiä lumia pois kulkureiteiltä, jonka eilinen lumimyräkkä sai aikaan.
  Kaikki juhlien suhteen on vielä auki. Mitä muuta siellä tapahtuu kuin lasten lauluja. Se ilmeisesti jää yllätykseksi  kaikille kun juhla illalla alkaa.

  Kuusen ympäriltä luotiin lunta pois isolta alueelta. Lumilapiomiehiä ja lapsia oli suuri joukko tekemässä aluetta kuntoon.
  Myöskin opettaja ja herra oli tulossa kuusen luo. Ja pari miestäkin saapui paikalle rappusten kanssa. Saako nyt kuusi valot. Kaikki innokkaasti jäivät seuraamaan tätä tapahtumaa. Päivä oli aika pimeä kun taivas oli paksussa pilvessä. Miehet asettivat rappuset kuusen juurelle. Miehet pitivät kiinni kun herra kiipesi sytyttämään kuusen latvassa ollutta lyhtyä. Lyhtyyn tulleen valon jälkeen ihmiset taputtivat innokkaasti. Jokainen nautti tästä tilanteesta, sillä kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Herra sytytteli lisää lyhtyjä, niin että lopuksi kaikki kaksitoista lyhtyä saivat valon. Monelle tämä oli kaunis taivaallinen olo ja tunne. Miten voi kuusenvalot näyttääkkin näin kauniilta ulkona.

  Alue oli luotu lumesta puhtaaksi  ja kuusi sai valot. Nyt sitten vaan odotetaan illan juhlaa. Kuitenkin pieni ryhmä ihmisiä piti viime hetken palaveria juhlien suhteen. Ehkä ne olivat niitä yllätyksiä joista kuullaan vasta juhlissa.
  Osa ihmisistä lähti kotiin suorittamaan päivän askareita mutta kuusen luokse jäi kuitenkin muutama ihminen vielä haikailemaan kuusen kauneutta. Kuusi kuulemma sai ihmiset rauhoittumaan ja nauttimaan hetken tästä olosta.

  Ilta tuli ja perheet saapuivat kuusen luo. Ihmisiä oli paljon, ei tainnut puuttua kuin vanha Tyyne. Kun hänellä on jalat niin heikossa kunnossa etteivät ne enään pidä pystyssä.
  Kuusi seisoi ylväänä kannattaen palavia lyhtyjä oksanvarsissa. Ensimmäisenä laulettiin jouluinen, "En etsi valtaa loistoa".

  Paikalla hyöri myöskin joku mies joka otti valokuvia, kukahan tämäkin räpsijä oikein on. Seuraavaksi kuusen luo käveli eräs maatalon isäntä pitkässä takissaan. Hän kertoi innokkaana, kuinka innostuneita ovat kaikki asukkaat olleet tästä tapahtumasta. Jokainen on antanut oman työpanoksensa tähän tapahtumaan.Myöskin hän kertoi, että tämä valokuvaaja ottaa kuvia pitäjän lehteen. Samoin jokin juttu lehteen myöskin tulee. Myöskin tämä lehtimies auttaa vähän kyläläisiä tekemään anomuksen kunnalle. Siinä käsiteltäisiin seuraavanlaisia asioita. Tonttien myyntiä, jokin pieni tila jossa ihmiset voisivat kokoontua yhdessäoloa varten. Näin pyöreästi mitä kyläläiset haluavat. Myöskin keräämme nimilistan.

  Kuusi loisti kirkkaasti kun ensimmäiset lapset tulivat esiintymään. Tuntui, että eivät hekään olleet vanhemmille kertoneet mitään esiintymisestään. Samoin esiintyi uuden perheen sisarruspari, joka saikin valtavat taputukset esiintymisen päätteeksi. Muutaman esityksen jälkeen alkoi kuulumaan hevosen kavioiden ääntä. Kaikki kääntyivät katsomaan, kuka kumma sieltä tulee. Valoon tullessa saapui joulupukki. Pukki istui punaisissa vaatteissa reessä. Myöskin hevoselle oli tehty punainen pipo joka täytti koko pään. Samoin hevosen selässä oli punainen loimi. Hevonen oli tietenkin pukin apulainen, jonka kanssa lahjat jaetaan.

  Pukki jakoi isosta korista piparkakkuja lapsille kuin myös aikuisille. Pukki jutteli jokaisen paikallaolijan kanssa. Kaikille tuli hyvä mieli, että pukki tuli heitä katsomaan.

  Paikalla oli vielä kaksi arvontalistaa johonka jokainen paikallaolija sai laittaa nimensä. Voittaja sai toisesta kinkun ja toisessa oli sellainen sekakori jossa oli kaikenlaista jouluista syötävää.

  Sitten taas laulettiin ja jopa pukki vei lapsia pienelle ajelulle. Laulamista jatkettiin niin yhteisesti kuin lasten esittämänäkin.
  Jokaisella tuntui olevan hauskaa. Kaikille esityksille taputettiin. Jopa lauluja pyydettiin jo lisääkin mutta opettajan kädet olivat jo kankeina kylmästä, että laulamista päätettiin jatkaa ilman säestystä. Nyt laulettiin jo perheittäin, vanhemmat lasten kanssa. Kuinka oikein ihmiset alkoivat tästä tapahtumasta pitämään.

 Mutta oli aika lopettaa ja pukkikin oli jo lähtenyt jouluhevosensa kanssa. Osa ihmisistä jäi kuitenkin vielä laulamaan lasten kanssa. Tämä juhla tuntui siltä, että tätä ei osata lopettaa lainkaan.
  Opettaja ja herra kävelivät kuusen luo ja pyysivät hetkeksi hiljaisuutta. Herra alkoi pienen puheen, " Monet ovat varmasti jo huomanneet, että olemme menneet opettajan kanssa kihloihin". Suunnaton taputusten ja vihellysten ryöppy siunasi pariskunnan kertomuksen.

  Pienestä asiasta oli kehittynyt hieno juhla. Kaikki rakastivat tätä tapahtumaa. Uuden perheen lapset kun halasivat esityksen jälkeen niin muutkin kyläläiset ottivat halauksen omakseen. Nyt tuntui siltä että jokaista piti halata. Lämmin tunne tuli jokaisen sydämeen. Kaikki kyläläiset olivat nyt ystäviä keskenään- Mahtava tapahtuma joka sai vanhatkin isännät laulunpyörteisiin mukaan.


Jatkuu


Keijo

Niin se Joulu jolkottaa tulla 20

Joulukertomus joulusta jatkuu

Joulukuu 20 päivä


  Eletään kiireisiä päiviä pienessä kylässä. Joulujuhla on huomenna ja oikea joulu tiistaina.

  Ihmisillä on salaisuuksia, joista ei kukaan halua kertoa mitään. On myöskin kylän juhliin salaisuuksia. Monet lapset esittävät juhlissa omia laulujaan joista vanhemmille ei ole kerrottu mitään. Ainoastaan opettaja tietää kun kerran säestää näitä pieniä laulajia.

  Kaikki kuiskuttelevat.
  Kylälle muuttanut uusi perhekin elää salaisuuksien aikaa. Mitähän se pukki oikein meille tuo. Ja mitä vanhemmat saavat kuulla kylän joulujuhlassa. Kyllä joulu on salaisuuksien aikaa. Ihmiset tekevät kaikkea kivaa jouluna mitä ei oikeassa elämässä kukaan halua tehdä. Mutta ehkä se kruunaakin joulun tärkeyden osaksi.

  Yhteinen juhla, mitä siellä oikein tapahtuu. En usko, että kaikki jäävät lasten lauluesityksiin. Luulisin, että pukkikin tulee ja joku pieni puhekin on luvassa. Mutta mitä muuta olisi vielä luvassa. Uskon ja toivon, että kun tälläinen juhla järjestetään, niin pitäähän jotain muutakin olla, että juhla olisi oikein onnistunut. Ei ka se auta kun odotella mitä tuleman pitää.

  Kummaa kyllä kun ihmisiä on päivisin linja-autolla lähtenyt kirkonkylälle. Takaisin tullessaan heillä on ollut kantamuksia välillä suuriakin tavaroita. Mihin ne ovat kaikki oikein menossa. Luulisi, että niistä jäisi jokin härveli kylän juhliinkin. Osa voi olla pukin apupaketteja.

  Näin siis eletään kylällä jossa lapset ovat sangen innoissaan. Mutta kun tuntuu, että myöskin äidit ja isätkin nauttivat tästä tilanteesta täysin siemauksin. Niin nauttivat myöskin opettaja ja herra koska heillä on keskeytynyt lämmin ystävyys-suhde, mihin se sitten johtaakin vielä.

  Ilta toi mahtavan lumipyryn. Lunta ei kovin paljon ollut aikaisemmin mutta nyt sitä tuntui tulevan senttikaupalla. Pyry sai jokaisen tarraamaan lumilapioon kun tahtoi talojen ulko-ovet muurautua kiinni. Illan mittaan pyry vain jatkui ja alkoivat jo valot vilkkumaan.

  Tulipas tässä nyt oma homma kaiken kiireen keskellä. Juhlat ovat näin lähellä ja pyry tukkii kaikki tiet. Illalla oli joka talossa hevosen vetämät aurat liikkeellä. Näin oli tehtävä kun parempiakaan auroja ei ollut kylällä.
  Yöllä pyry alkoi laantumaan ja hiutaleita tuli enää muutamia isoja lennellen hiljaa kylän päälle. Kylä oli muuttanut ilmettään. Märkä lumi oli painanut puut ja pienet puut olivat hautautuneet lumen alle. Tiet olivat aivan tukossa, onneksi kuitenkin kunta aurasi kylän läpi kulkevan tien auki. Mutta vielä on tehtävää ennen kuin kaikkien pihat on aukaistu. Satumainen tunne levittäytyi kylän ylle.

Jatkuu

Keijo

Niin se Joulu jolkottaa tulla 19

Joulukertomus joulusta jatkuu


Joulukuu 19 päivä


  Jotenkin mä tiesin sen, mä arvasin sen. Kun eilen illalla opettaja ja herra lähtivät linja-autolla johonkin, ilmeisesti kirkonkylään.

  Takaisin linja-auto oli heidät tuonut myöhään illalla. Pysäkiltä pari oli kävellyt kotiaan kohti. Mutta tiehaarassa, jossa opettajan koti oli, pariskunta vielä jäi juttelemaan. Hyvin lähekkäin siinä oltiin, keskusteltiin ja pidettiin toisia käsistä kiinni.

   Lopulta pariskunta oli siirtynyt omiin koteihinsa. Tietenkin tästä juoru-mylläkkä lähti liikkeelle. Kerrottiin, että pariskunta olisi mennyt kihloihin. Eihän se tietenkään mikään ihme ollut, mutta tässä iässä. Eikö sitä nyt vaan olis voinut olla, pitikö sitä nyt kihloihin saakka mennä.
  Tämähän oli tietenkin heidän asia, jos ovat kihloihin menneet. Ymmärrän senkin, että kumpikaan ihmisistä ei ole ollut naimisissa. Ja he ovat eläneet aika eristäytynyttä elämää. Yksin istuen iltaisin kotona, jossa ei kukaan käynnyt. Ymmärrän senkin, että jo tässä iässä pitää päästä harjoittelemaan kotia. Kuinka yhdessä asutaan ja mitä siihen kaikkineen kuuluu.

  Aamulla taasen opettaja tuli kuusen luo, niin kuin herrakin. Säiliöihin lisättiin öljyt ja sitten taas pari lähti herran asunnolle. Kovin tuntuvat nyt olevan yhdessä ja kiinteästi. Kahvit siellä juotiin ja istuttiin jo samalla penkillä. Herran käsikin jo kietoitui opettajan hartioille ja puristeltiin opettajaa itseään vasten. Rakkaus kävi ainakin tunteiden puolella nyt lämpimänä.

  Huhumylly pyöri, sillä näin pienessä kylässä harvoin tapahtuu tälläisiä rakastumisia.  Koskahan tämä ilmoitetaan virallisesti vai jäkö tämä vain sellaiseksi, että saa onnitella jos sormuksen huomaa. Tai jos vaikka keskustan juhlissa tästä tulee jotain ilmoitusta.

 

  Kaksi päivää enää juhliin. Uskon että juhlista tulee sydämiin painuvat juhlat. Jokainen joka haluaa laulaa, on siihen mahdollisuus. Opettajan on määrä siirtää Harmooni koulun kuistille, että hän voi säestää laulajia. Jokainen edottaa juhlia jo innokkaasti ja varsinkinkin lapset. Heillä kaikilla tuntuu olevan myöskin esitys juhlissa.

Jatkuu

Keijo