.jpg)
Joulukertomus joulusta päättyy
Joulukuu 24 päivä
Aattoaamu valkeni ja jokainen jo ajatteli aattoiltaa kun pukki tulee. Tähän kylään juuri muuttaneille tulee pukin varapukki illalla. Isä oli varapukin valinnut kun ajatteli jos ei oikea pukki edes löydä tälläistä "pimeää" kylää kun täällä ei ole edes katuvaloja.
Isä varasi kylän herran kun hän on ennenkin tuuraillut oikeaa pukkia. Hänellä oli kaikki tiedot miten pukkina esiinnytään.
Tästä varapukista, alias kylän herrasta kulkee sellainen tarina, että juuri pukkina olosta hänellä alkoi mennä huonosti. Tapahtui kuulemmä niin, että tämä kylän herra kun oli muuten hyvä esiintymään niin hän hankki itselleen pukin varusteet. Ja saihan siitä varapukin hommasta tietenkin myöskin pientä kolehtia, joka jokaiselle on aina tervetullut lisä muun palkkatulon lisäksi.
Varusteet kun oli hankittu niin sitten piti vain saada ihmisille tietoa, että hän voi tulla oikeaa pukkia auttamaan ihmisten koteihin. Tähän aikaan oli kaikkein varmin tapa tiedon levitykseen oli suusta suuhun menetelmä. Eli laitettiin viestiä kiertämään vanhemmille.
Jo ensimmäisenä jouluna tuli niin paljon varauksia, että hän ei tahtonut niistäkään selviytyä, mutta selviytyi kuitenkin. Viimeiset paikat kyllä meni niin myöhäiseksi, että jo vanhemmat joutuivat lahjat jakamaan kun pukkia ei kuulunut enään aattoillan aikana. Tulihan se pukki kuitenkin puolen yön jälkeen mutta oli jo kyllä aika huonossa kunnossa. Potkukelkalla liikkuva pukki tupsahteli tuon tuostakin lumihankeen ja ylös pääsy tuotti suuria vaikeuksia.
Mistä tämä kaikki sitten oikein johtui. Sillä jouluna oli isännillä aina vähän vahvempaa tarjottavaa kuin kahvia. Tätä vähän vahvempaa joutui varapukkikin siemailemaan enemmän kuin vain toiselle jalalle. Ja kun monta taloa oli niin vähän vahvempi aine alkoi varapukkia heittelehtimään.
Kierrokseen mahtui vielä yksinhuoltajia ja sellaisia naisia joilla ei ollut edes lapsia, mutta pukkia hekin halusivat tavata omilla tavoillaan. Kyllä sitä vahvempaa ainetta naisiltakin löytyi ja kosketuksiakin erilaisista paikoista kuin miesten läpsäisyt olkapäälle
Onhan se niin, että kun tälläisiä jouluja tekee niin tuo vahvemman aineen naukkailu, siitä taitaa tulla tapa.
Jonkun vuoden tämä varapukki kesti tätä menoa. Sitten alkoivat tilaukset vähenemään. Varapukkia alkoi hävettämään kun tuli lähtöpassit myöskin siitä oikeasta työstä. Ei sitä vaan tahtonut niihin oikeisiin töihinkään kerkiä kun piti pitää varapukin tointa koko vuoden pystyssä.
Nyt sitten hävetti niin paljon että hän muutti sieltä kylältä pois tähän pieneen kylään. Nyt hän on ollut pois niistä varapukin aiheista mutta kerkisi vain hiukan metsittymään. Mutta onneksi tuli kylän naiset hänen huushollinsa siivoamaan ja pesulle miehen passittivat. Ja kun sattui vielä rakkauden sanat yhtymään opettajan kanssa, niin nyt kaikki uskoivat taas varapukkiin. Hän on nyt hyvä mies paikallaan.
Ilta tuli ja varapukki pyyhki potkukelkalla pitkin kylänraittia. Niin saivat kylän lapset lahjansa ja niin saivat myöskin kirjoituspöytänsä kylän uuden perheen lapset. Kirkaisu kävi tytön suusta kun pukki isän kanssa nosti pöytää sisälle. Halata piti pukkia ja kauniisti kiittää pieni kyynel silmäkulmassa. Myös poikakin kiitti aivan samalla tavalla
Näin oli varapukki saanut iloisia ilmeitä joka kotiin. Kaikki ihmiset olivat niin iloisia silmissä pieni kosteus osoituksena kiitoksesta. Niin oli varapukkikin onnellinen, tietäen, että hän toi jokaiseen kotiin antamisen lahjan. Mikä ei tietenkään saa olla aina esine, antamisen lahjaa voi harjoittaa muutenkin.
Niin kävi varapukki vielä kotonaan ottaen kahvipaketin mukaan ja suunnisti Tyynen luo. Ovihan siellä oli aina auki kun Tyynen jalat eivät kantaneet niin mitenkän hän olis ovea päässyt aukaisemaan. Pukki koputti ovelle ja Tyyne möreällä äänellä huusi sisään. Pukki käveli Tyynen sängyn viereen ojentaen kahvipaketin naisen käteen. Varapukki huomasi heti Tyynen silmistä, että hän oli lahjasta kiitollinen. Nainen kädet leveillään pyysi pukkia halaamaan ja niin myöskin tehtiin. Parta riisuttiin ja pukki keitti vielä Tyynelle kahvit jota yhdessä nautittiin.
Näin kului 24 päivää tämän pienen kylän elämässä. Asioita muuttui paljon, ihmiset muuttuivat paljon ja tulivat ainakin kuorestaan ulos. Ystävyyksiä luotiin ja kuitenkin kaikki keskenään olivat kavereita
Loppu
Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoille. Ja kiitos Teille jotka mahdollistitte tämän kertomuksen tekemisen.
Sivulla käyntejä melkein 800, suuri kiitos, toivoo Keijo
Joulukuu 24 päivä
Aattoaamu valkeni ja jokainen jo ajatteli aattoiltaa kun pukki tulee. Tähän kylään juuri muuttaneille tulee pukin varapukki illalla. Isä oli varapukin valinnut kun ajatteli jos ei oikea pukki edes löydä tälläistä "pimeää" kylää kun täällä ei ole edes katuvaloja.
Isä varasi kylän herran kun hän on ennenkin tuuraillut oikeaa pukkia. Hänellä oli kaikki tiedot miten pukkina esiinnytään.
Tästä varapukista, alias kylän herrasta kulkee sellainen tarina, että juuri pukkina olosta hänellä alkoi mennä huonosti. Tapahtui kuulemmä niin, että tämä kylän herra kun oli muuten hyvä esiintymään niin hän hankki itselleen pukin varusteet. Ja saihan siitä varapukin hommasta tietenkin myöskin pientä kolehtia, joka jokaiselle on aina tervetullut lisä muun palkkatulon lisäksi.
Varusteet kun oli hankittu niin sitten piti vain saada ihmisille tietoa, että hän voi tulla oikeaa pukkia auttamaan ihmisten koteihin. Tähän aikaan oli kaikkein varmin tapa tiedon levitykseen oli suusta suuhun menetelmä. Eli laitettiin viestiä kiertämään vanhemmille.
Jo ensimmäisenä jouluna tuli niin paljon varauksia, että hän ei tahtonut niistäkään selviytyä, mutta selviytyi kuitenkin. Viimeiset paikat kyllä meni niin myöhäiseksi, että jo vanhemmat joutuivat lahjat jakamaan kun pukkia ei kuulunut enään aattoillan aikana. Tulihan se pukki kuitenkin puolen yön jälkeen mutta oli jo kyllä aika huonossa kunnossa. Potkukelkalla liikkuva pukki tupsahteli tuon tuostakin lumihankeen ja ylös pääsy tuotti suuria vaikeuksia.
Mistä tämä kaikki sitten oikein johtui. Sillä jouluna oli isännillä aina vähän vahvempaa tarjottavaa kuin kahvia. Tätä vähän vahvempaa joutui varapukkikin siemailemaan enemmän kuin vain toiselle jalalle. Ja kun monta taloa oli niin vähän vahvempi aine alkoi varapukkia heittelehtimään.
Kierrokseen mahtui vielä yksinhuoltajia ja sellaisia naisia joilla ei ollut edes lapsia, mutta pukkia hekin halusivat tavata omilla tavoillaan. Kyllä sitä vahvempaa ainetta naisiltakin löytyi ja kosketuksiakin erilaisista paikoista kuin miesten läpsäisyt olkapäälle
Onhan se niin, että kun tälläisiä jouluja tekee niin tuo vahvemman aineen naukkailu, siitä taitaa tulla tapa.
Jonkun vuoden tämä varapukki kesti tätä menoa. Sitten alkoivat tilaukset vähenemään. Varapukkia alkoi hävettämään kun tuli lähtöpassit myöskin siitä oikeasta työstä. Ei sitä vaan tahtonut niihin oikeisiin töihinkään kerkiä kun piti pitää varapukin tointa koko vuoden pystyssä.
Nyt sitten hävetti niin paljon että hän muutti sieltä kylältä pois tähän pieneen kylään. Nyt hän on ollut pois niistä varapukin aiheista mutta kerkisi vain hiukan metsittymään. Mutta onneksi tuli kylän naiset hänen huushollinsa siivoamaan ja pesulle miehen passittivat. Ja kun sattui vielä rakkauden sanat yhtymään opettajan kanssa, niin nyt kaikki uskoivat taas varapukkiin. Hän on nyt hyvä mies paikallaan.
Ilta tuli ja varapukki pyyhki potkukelkalla pitkin kylänraittia. Niin saivat kylän lapset lahjansa ja niin saivat myöskin kirjoituspöytänsä kylän uuden perheen lapset. Kirkaisu kävi tytön suusta kun pukki isän kanssa nosti pöytää sisälle. Halata piti pukkia ja kauniisti kiittää pieni kyynel silmäkulmassa. Myös poikakin kiitti aivan samalla tavalla
Niin kävi varapukki vielä kotonaan ottaen kahvipaketin mukaan ja suunnisti Tyynen luo. Ovihan siellä oli aina auki kun Tyynen jalat eivät kantaneet niin mitenkän hän olis ovea päässyt aukaisemaan. Pukki koputti ovelle ja Tyyne möreällä äänellä huusi sisään. Pukki käveli Tyynen sängyn viereen ojentaen kahvipaketin naisen käteen. Varapukki huomasi heti Tyynen silmistä, että hän oli lahjasta kiitollinen. Nainen kädet leveillään pyysi pukkia halaamaan ja niin myöskin tehtiin. Parta riisuttiin ja pukki keitti vielä Tyynelle kahvit jota yhdessä nautittiin.
Näin kului 24 päivää tämän pienen kylän elämässä. Asioita muuttui paljon, ihmiset muuttuivat paljon ja tulivat ainakin kuorestaan ulos. Ystävyyksiä luotiin ja kuitenkin kaikki keskenään olivat kavereita
Loppu
Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoille. Ja kiitos Teille jotka mahdollistitte tämän kertomuksen tekemisen.
Sivulla käyntejä melkein 800, suuri kiitos, toivoo Keijo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti