Jatkokertomus joulusta jatkuu
Joulukuu 18 päivä.
Lasten joulujuhlat pidettiin eilen illalla. Koulu oli aivan täyteen ja ihmisiä seisoi vielä ovensuussakin. Kovat suosionosoitukset tuli kaikille esityksille. Juhlan jälkeen opettajalle luovutettiin kukkia oikein suuri sylillinen. Opettaja olikin liikuttunut tietenkin tästä mahtavasta suosiosta minkä hän sai katsojilta.
Mutta olihan tietenkin oppilaatkin iloisia. Kaikki esitykset menivät hienosti kun raikuivat abloodit tuli jokaisen esityksen jälkeen.
Juhla oli siis onnistunut, ja opettaja sai kaikista esityksistä erittäin hyvän ja lämpimän muiston. Niinpä hän vetäytyikin juhlien jälkeen kotiinsa itkemään onnenkyyneleitä. Hänen oli hyvä olla ja hän oli kiitollinen myöskin kaikille oppilaille jotka kunnostautuivat esityksiinsä erittäin huolella. Tämä oli se suuri kiitos minkä teostaan vaan voi saada.
Yö tahtoi mennä valvella ollen. Mutta jo aamulla aikaisin hän oli seisomassa kuusen luona kädet ristiin laitettuina.
Samoin herrakin suuntasi kulkunsa kuusta kohden. He tapasivat jälleen tämän kuusen luona. Ja asiaa heillä tuntui olevan. Mutta kovinkaan kauaa he eivät kuusen luona kaksistaan olleet. Matka tuntui heillä kummallakin olevan herran asuntoa kohden.
Tuntui taas saavan kirjoitukseni pientä kiinnostuksen poikasta.
Molemmat saapuivat herran asuntoon. Herra laittoi heti kahvit teon alle ja sitten taas juteltiin- Pöydän pinnalla työntyi herran käsi opettajan käsiä kohden. Opettajan kädet myöskin liukuivat pöydän pintaa herran käsiä kohden. Kädet tapasivat ja kietautuivat yhteen hentoon puristukseen. He olivat löytäneet toisensa varmaan hyvinkin pitävissä merkeissä.
Kahvit valmistui ja herra oli oikein leiponut jo aamusta aikaisin lämmintä pullaa. Nyt oli hetki nauttia kahvia ja lämpöisiä pöyreitä pullia.
Kuitenkaan opettaja ei halunut kauaa olla täällä vaan halusi lähteä kotiin ennen kuin päivänvalo tekee liian selväksi hänen hahmonsa kulkemisen herran asunnolta. Kuitenkin tämä tapaaminen oli tarkoitettu pidettäväksi salassa.
Näin tapasivat opettaja ja herra joka ei ole enää sortonut olemaan laitapuolen kulkija. Hänen juomisensa oli pysähtynyt joulu. Hänellä oli siitä joulusta niin hyvät muistot, että nyt on elämä otettava uudelleen käsittelyyn ja elettävä sitä oikeaa elämää.
Iltapäivällä nähtiin opettajan ja herran nousevan linja-autoon kahdestaan. Kysymyksiä jäi tästä matkasta mutta eiköhän ne tule matkan varrella tietoon.
Päivät kuluivat ja kohta on edessä kylän yhteinen joulujuhla.
Jatkuu
Keijo
Joulukuu 18 päivä.
Mutta olihan tietenkin oppilaatkin iloisia. Kaikki esitykset menivät hienosti kun raikuivat abloodit tuli jokaisen esityksen jälkeen.
Juhla oli siis onnistunut, ja opettaja sai kaikista esityksistä erittäin hyvän ja lämpimän muiston. Niinpä hän vetäytyikin juhlien jälkeen kotiinsa itkemään onnenkyyneleitä. Hänen oli hyvä olla ja hän oli kiitollinen myöskin kaikille oppilaille jotka kunnostautuivat esityksiinsä erittäin huolella. Tämä oli se suuri kiitos minkä teostaan vaan voi saada.
Yö tahtoi mennä valvella ollen. Mutta jo aamulla aikaisin hän oli seisomassa kuusen luona kädet ristiin laitettuina.
Samoin herrakin suuntasi kulkunsa kuusta kohden. He tapasivat jälleen tämän kuusen luona. Ja asiaa heillä tuntui olevan. Mutta kovinkaan kauaa he eivät kuusen luona kaksistaan olleet. Matka tuntui heillä kummallakin olevan herran asuntoa kohden.
Tuntui taas saavan kirjoitukseni pientä kiinnostuksen poikasta.
Molemmat saapuivat herran asuntoon. Herra laittoi heti kahvit teon alle ja sitten taas juteltiin- Pöydän pinnalla työntyi herran käsi opettajan käsiä kohden. Opettajan kädet myöskin liukuivat pöydän pintaa herran käsiä kohden. Kädet tapasivat ja kietautuivat yhteen hentoon puristukseen. He olivat löytäneet toisensa varmaan hyvinkin pitävissä merkeissä.
Kahvit valmistui ja herra oli oikein leiponut jo aamusta aikaisin lämmintä pullaa. Nyt oli hetki nauttia kahvia ja lämpöisiä pöyreitä pullia.
Kuitenkaan opettaja ei halunut kauaa olla täällä vaan halusi lähteä kotiin ennen kuin päivänvalo tekee liian selväksi hänen hahmonsa kulkemisen herran asunnolta. Kuitenkin tämä tapaaminen oli tarkoitettu pidettäväksi salassa.
Näin tapasivat opettaja ja herra joka ei ole enää sortonut olemaan laitapuolen kulkija. Hänen juomisensa oli pysähtynyt joulu. Hänellä oli siitä joulusta niin hyvät muistot, että nyt on elämä otettava uudelleen käsittelyyn ja elettävä sitä oikeaa elämää.
Iltapäivällä nähtiin opettajan ja herran nousevan linja-autoon kahdestaan. Kysymyksiä jäi tästä matkasta mutta eiköhän ne tule matkan varrella tietoon.
Päivät kuluivat ja kohta on edessä kylän yhteinen joulujuhla.
Jatkuu
Keijo
.jpg)






Ei kommentteja:
Lähetä kommentti