.jpg)
Joulukertomus joulusta jatkuu
Joulukuu 13 päivä.
Hetkessä on kylän touhut muuttuneet. Tuosta laitapuolen kulkijasta, josta saunomisen jälkeen tuli herra, on nyt kaikkien huulilla. Tämä herra kun kävelee kylän raittia niin naiset hiipivät pihoiltaan ja kodeistaan tien varteen hänelle hymyilemään. Naisten miehetkin ovat huomanneet tämän oudon toiminnan. Isännät ovat suut mutrulla eivätkä puhu mitään. Tämä nyt vielä puuttui ennen joulua. Voiko tässä käydä niin, että kohta linja-auto pysäkillä seisoo taas suuri määrä naisia, jotka heidän miehensä ovat ajaneet kotoa pois. Toivotaan, että tämä asia selviää äkkiä. Eihän tälläistä voi tapahtua ennen joulua kun kaikki olivat joulua rakentamassa innokkaasti.
Radio aamulla toivotti seuraavanlaisen tarinan. "Jos hyvän mielen paketois, se kaikkein paras lahja ois". Näin radio, aivan kun se olisi tiennyt tästä kylän tapauksesta.
Tuuli heiluttelee keskustassa seisovan puun oksia. Keskusta on muuttunut aivan hiljaiseksi. Kaikki majailevat kotona ja ehkä selvittelevät välejään.
Minulle tuli jo kylmä mutta pakko näitä asioita on seurata kun eivät edes lehtimiehet ole löytäneet tätä kylää. Paljon enemmän pitää vaan saada vaatetta päälle.
Noin tunnin turinatuokion jälkeen tuli kylän herra pois maatalosta. Mitä kummaa siellä oikein puhuttiin. Ehkä pitäisi jättää ns. iltapäivä-lehtien toimittajan tyyliset jutut omaan arvoonsa ja keskittyä tekemään juttuja vaikkapa kodeista, silloin ainakin saisi olla lämpimässä. Ja taas oli hiljaista kun herra pääsi omaan kotiinsa. Nyt vaan sitten odotellaan seuraavaa siirtoa.
En kuitenkaan usko, että missään kodissa tapeltaisi. Jos voi ilmaa päästetyistä hyvän tuoksuisista tuoksuista jotain päätellä. Jouluruuan tuoksut työntyivät nenääni ja minulla tuli nälkä. Kylän keskustassa ei ollut mitään ruokapaikkaa, ei baaria ei kauppaa, aivan tyhjä keskusta. Jos ei oteta lukuun minua siellä nojailemassa koivun runkoon.
Jatkuu
Keijo
P.S. Tänä aamuna meni 600 sivuilla kävijää rikki. Olen niin äärettömän onnellinen, tämä on hieno joululahja. Asiassa on myös muutakin hienoa, mutta kerron siitä lähemmin vähän ennen joulua.
Joulukuu 13 päivä.
Radio aamulla toivotti seuraavanlaisen tarinan. "Jos hyvän mielen paketois, se kaikkein paras lahja ois". Näin radio, aivan kun se olisi tiennyt tästä kylän tapauksesta.
Mutta siinä samassa tämä kylän komea herra suuntasi kävelynsä erästä taloa kohti. Sisään taloon asteli mies ja veti oven perässään kiinni. Jäin odottelemaan kylän raitille, että mitähän tässä oikein tapahtuu.
Minulle tuli jo kylmä mutta pakko näitä asioita on seurata kun eivät edes lehtimiehet ole löytäneet tätä kylää. Paljon enemmän pitää vaan saada vaatetta päälle.
Noin tunnin turinatuokion jälkeen tuli kylän herra pois maatalosta. Mitä kummaa siellä oikein puhuttiin. Ehkä pitäisi jättää ns. iltapäivä-lehtien toimittajan tyyliset jutut omaan arvoonsa ja keskittyä tekemään juttuja vaikkapa kodeista, silloin ainakin saisi olla lämpimässä. Ja taas oli hiljaista kun herra pääsi omaan kotiinsa. Nyt vaan sitten odotellaan seuraavaa siirtoa.
En kuitenkaan usko, että missään kodissa tapeltaisi. Jos voi ilmaa päästetyistä hyvän tuoksuisista tuoksuista jotain päätellä. Jouluruuan tuoksut työntyivät nenääni ja minulla tuli nälkä. Kylän keskustassa ei ollut mitään ruokapaikkaa, ei baaria ei kauppaa, aivan tyhjä keskusta. Jos ei oteta lukuun minua siellä nojailemassa koivun runkoon.
Jatkuu
Keijo
P.S. Tänä aamuna meni 600 sivuilla kävijää rikki. Olen niin äärettömän onnellinen, tämä on hieno joululahja. Asiassa on myös muutakin hienoa, mutta kerron siitä lähemmin vähän ennen joulua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti