Hänessä asuu kultainen sydän

  Kävin viemässä Shakki-nappulan Raimolle  tuohon n. 1930 valmistettuun peliin.

  Sovimme treffit ja tapasimme niinkuin kaverit aina tapaavat,  iloisesti moikaten. Halit nyt jätimme väliin koska kuitenkin näemme aika usein.

  Kipaisimme Raimon asuntoon ja mulla jännitys nousi kuin kaivoin taskustani mallia ja tekemääni versiota.
Ilmekkään ei muuttunut hänen kasvoillaan, vaan ne pysyivät sellaisena politiikon kasvoina. Kunnes hän sitten aukaisi suunsa ja antoi tulla kehumiset tekeleestä. Näin toimivat ystävät, ainakin luulisin. Itse kyllä muutaman poikkeavuuden siitä löysin ja ilmoitinkin niistä, mutta kuulemma läpi menee tarkastuksesta.

  Kyllä on tällä ihmisellä hyvä sydän, kunnioitus vaan tekee nousua edelleenkin mun silmissäni. On hienoa, että saan tuntea tämän miehen. Ehkä pitäis Hyvaakin kiittää, sillä sitä kautta opin tuntemaan suuren määrän hienoja ihmisiä. Ja vielä kun korvaus oli hämmästyttävän suuri, tuntui että minulla olisi pitänyt olla vielä enemmän annettavaa.



  Vielä yksi yö ja sitten siirryn parin päivän lomalle. Kavereita ei ole ketään ilmoittautunut mukaan, että nyt jo tuntuu siltä, että yksin siellä on aurinkoa otettava päivällä. Ja illalla purtava peiton kulmaa ja pelättävä.


Palaillaan
Keijo