.jpg)
Alkuviikosta napsahti taas vuosi täyteen mun plakkariin. Nyt sitä ollaan oikeesti eläkkeellä. Kerran jo 63 vuotiaana mulle ilmoitettiin, että nyt sitten olet eläkkeellä. Mutta en kuulemma silloin vielä ollutkaan. Mutta nyt kun tuli 65 vuotta täytettyä, niin johan kelpasin eläkkeelle.
Oliko se 63 vuoden ikä vain sellainen leikkieläke. Attä pehmeästi niin kuin laskeudutaan eläkeikään. Onhan se hyvä, että ihmisiä varoitetaan etukäteen tästä suuresta ikäryöpsystä. Sitten on helpompi suhtautua tähän oikeaan eläkeeseen, ettei heti juosta narun silmukkaan.
Nitähän tämä ikä tuo tullessaan. Pappi nyt ei ainakaan vielä käynyt, että siltä osin oli rauhallista, mutta ei kyllä käynyt kukaan muukaan. Nyt tiedän mitä yksinäisyys on. No onneksi luonani asuu vielä vaimon lisäksi kaksi hienoa poikaa. Näin pysyy nuoruus asunnossa ja ei pääse ikävä rupsahtaminen kimppuun. Mutta tästä sitä vaan jatketaan. Ilokseni tiedän, että minustakin vanhempia ihmisiä liikkuu vielä kaupungilla. Ehkä minäkin vielä muutamat metrit tallaan ja saan katsella maailman menoa oikein läheltä livenä.
Miten nuo kaupat meitä oikein vie. Sehän on oikein vanha juttu, että jokin tuote maksaa senttiä vailla täyden euron, eli 9,99 €uroa on niin jumalattoman halpa hinta kun ei siihen mene koko kymppiäkään, vaikka kassa sen viekin kokonaan. Mutta kun meinasin ostaa lihaa sellaisesta pienestä rasiasta. Hinta oli halpa mutta kun tarkastelin rasian kelmua, niin huomasin, että eihän siellä ole kuin kolme viipaletta. Meillä on nelihenkinen perhe, että mun pitää ostaa kaksi rasiaa, sitten se ei ollutkaan enään niin halpaa.
Kiinnostus heräsi noihin lihaviipaleiden määriin. Katselin muitakin siivutettuja lihoja ja eri valmistajienkin rasioita ja aina niitä oli kolme kappaletta. Löytyi toki oikein isojakin rasioita jotka eivät sovi edes muoviseen kauppakassiin. Niissä oli kymmenenkin siivua paksun kastikkeen seassa.
Kauppa saa myytyä rasioita enemmän ja asiakas saa ison vatsan. Ilkeää tämä mailma.
Ennen pystyi ottamaan sian kasvamaan kotiinsa. Siitä sai aina ihan tarpeellisen määrän syötävää. Mutta nyt Eu:n aikana ei saa ottaa mitään elukkaa hoiviinsa. Tarkkoja sääntöjä löytyy niiden pitämisestä. Jos vaikka ottaisi viisi lammasta. Kaikista asioista en tiedäkkään, mutta lampaiden lääkäri asuu aika pitkällä, jopa vaikka keskisuomessa ja sitä on käytettävä. Samoin kun lammas laitetaan teuraaksi, niin sitä ei saa itse lopettaa, vaan lammas on kuljetettava taas määrättyyn paikkaa päättämään päivänsä. Ja kaikista luista sun muista, mitä ei syödä on maksettava. Luita kun ei saa viedä kaatopaikalle. Ja sitten vielä tilakysymykset on tarkkaan määrätty, kuinka monta elukkaa saa minkäkin kokoiseen tilaan laittaa. Paperikysymykset vielä päälle joista en ymmärrä mitään.
Tämän tapainen on maailma eläinten suhteen. Mutta eletään me ihmiset vaan täysillä ja täytetään suomea, että saisimme joskus suomenkin tekstin käyttöohjeisiin.
Tavataan taas pian T. Keijo
Oliko se 63 vuoden ikä vain sellainen leikkieläke. Attä pehmeästi niin kuin laskeudutaan eläkeikään. Onhan se hyvä, että ihmisiä varoitetaan etukäteen tästä suuresta ikäryöpsystä. Sitten on helpompi suhtautua tähän oikeaan eläkeeseen, ettei heti juosta narun silmukkaan.
Nitähän tämä ikä tuo tullessaan. Pappi nyt ei ainakaan vielä käynyt, että siltä osin oli rauhallista, mutta ei kyllä käynyt kukaan muukaan. Nyt tiedän mitä yksinäisyys on. No onneksi luonani asuu vielä vaimon lisäksi kaksi hienoa poikaa. Näin pysyy nuoruus asunnossa ja ei pääse ikävä rupsahtaminen kimppuun. Mutta tästä sitä vaan jatketaan. Ilokseni tiedän, että minustakin vanhempia ihmisiä liikkuu vielä kaupungilla. Ehkä minäkin vielä muutamat metrit tallaan ja saan katsella maailman menoa oikein läheltä livenä.
Miten nuo kaupat meitä oikein vie. Sehän on oikein vanha juttu, että jokin tuote maksaa senttiä vailla täyden euron, eli 9,99 €uroa on niin jumalattoman halpa hinta kun ei siihen mene koko kymppiäkään, vaikka kassa sen viekin kokonaan. Mutta kun meinasin ostaa lihaa sellaisesta pienestä rasiasta. Hinta oli halpa mutta kun tarkastelin rasian kelmua, niin huomasin, että eihän siellä ole kuin kolme viipaletta. Meillä on nelihenkinen perhe, että mun pitää ostaa kaksi rasiaa, sitten se ei ollutkaan enään niin halpaa.
Kiinnostus heräsi noihin lihaviipaleiden määriin. Katselin muitakin siivutettuja lihoja ja eri valmistajienkin rasioita ja aina niitä oli kolme kappaletta. Löytyi toki oikein isojakin rasioita jotka eivät sovi edes muoviseen kauppakassiin. Niissä oli kymmenenkin siivua paksun kastikkeen seassa.
Kauppa saa myytyä rasioita enemmän ja asiakas saa ison vatsan. Ilkeää tämä mailma.
Ennen pystyi ottamaan sian kasvamaan kotiinsa. Siitä sai aina ihan tarpeellisen määrän syötävää. Mutta nyt Eu:n aikana ei saa ottaa mitään elukkaa hoiviinsa. Tarkkoja sääntöjä löytyy niiden pitämisestä. Jos vaikka ottaisi viisi lammasta. Kaikista asioista en tiedäkkään, mutta lampaiden lääkäri asuu aika pitkällä, jopa vaikka keskisuomessa ja sitä on käytettävä. Samoin kun lammas laitetaan teuraaksi, niin sitä ei saa itse lopettaa, vaan lammas on kuljetettava taas määrättyyn paikkaa päättämään päivänsä. Ja kaikista luista sun muista, mitä ei syödä on maksettava. Luita kun ei saa viedä kaatopaikalle. Ja sitten vielä tilakysymykset on tarkkaan määrätty, kuinka monta elukkaa saa minkäkin kokoiseen tilaan laittaa. Paperikysymykset vielä päälle joista en ymmärrä mitään.
Tämän tapainen on maailma eläinten suhteen. Mutta eletään me ihmiset vaan täysillä ja täytetään suomea, että saisimme joskus suomenkin tekstin käyttöohjeisiin.
Tavataan taas pian T. Keijo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti