Antti ja Irene Luku 6

  Joutilaat puut on metsästä kerätty, Antti pitää pientä lomaa. On se kuitenkin kiva olla tuoreen vaimonkin kanssa vielä kun ei lasta ole viemässä omaa osaa.

  Aina aamuisin kun Antti herää hän laittaa vaimonsa vatsan päälle korvansa ja kuuntelee. Siitä vain on tullut tapa, että hänkin on kiinnostunut vauvan tulemisesta. Nyt vatsasta ei kuulu kuin ilman lorahtelu Irenen suolistossa. Kuitenkin nekin ovat aivan kivaa kuunneltavaa, siellä se ilma vain lorahtelee mennä.

  Syksy on jo heittänyt viileät kelit tälle tienoolle. Mutta vasta metsätöihin lähdetään kun on lunta tullut jonkin verran maahan. Silloin eivät tukit enään pääse likaantumaan ja näin ei saha heti tylsy. Mutta nyt huilataa loman merkeissä yksi viikko ja kuunnellaan vaimon vatsaa.

Sitten alkaakin rankojen sahaaminen sirkkelillä, jos ei nyt sitten lunta ala tulla.

  Samoin klapuja hakataan myöskin aina siihen asti kun lumi tulee.

  Samoin siistitään metsää kaikista sinne jäävistä puista jotka olivat liian pieniä isännän polttopuiksi. Samoin kun tukkipuiden kaataminen alkaa, on isäntä luvannut kaikki latvukset ja isommat oksat Antille. Näihin puiden keräämisiin lähdetää yhdessä vaimon kanssa, mutta huilataan nyt vielä ensiksi.

  Mutta ei tunnu oikein loma lähtevän parhaalla mahdollisellä tavalla käyntiin. Sillä nuorenparin ovelle jyskytettiin nyrkillä, juuri kun nuoripari oli aloittamassa sitä yhteistä rakastelun puuhaa. Vaatteet nopeasti päälle ja juoksujalkaa ulko-ovelle ovea aukaisemaan. Yllätys oli suuri kun oven takana seisoi ne "kutsumattomat vieraat", jotka boolitonkaan olivat pontikkaa kaataneet häissä.
  Ei ollut heillä enään oikein selvästä mailmasta tietoa. Vanhemmilla silmät jo aika lailla harittavat. Ja lapset, kaikki kolme olivat aika likaisia. Varsinkin kaksi nuorinta joilla räkä pulppusi sierainten reijistä henkitellessä.

  Antti jäi vieraiden kanssa ulos, koska olisi ollut aikalailla tuhoontuomittua jos nämä vieraat olisivat sisälle tulleet. Pulloa alkoi isäntä kaivelemaan povitaskustaan ja pyytelemään jotain lasia sekä vettä hiukan juoksupojaksi.
  Irene pyörähti ulos ja Antti antoi hänelle siitä sitten tehtävän, jonka Irene heti toimitti. Hän toi vesikannun ja kaksi lasia. Pullon kantaja mies örisi, että pitää saada jokaiselle lasit. Nuoret katsoivat toisiaan, koska viina ei ollut kuulunut heidän päivittäisiin askareisiin. No päätettiin, että jos Antti ottaa vaikka lasin ja maistelee yhden nyt ainakin.
  Lasit täytettiin ja keskusteltiin häistä. Olivat tämä juoppoporukkakin vain tullut häihin, luullen juhlien olevat vapaat kaikille kyläläisille. Ja kun mitään lahjaa ei paremmin ollut, niin ajattelivat omaa tuotostaan lorauttaa boolitonkaan. Heidän mielestään juhlat olivat menneet hyvin kun kännisiä oli koko pihanurmikot täyteen.

  Ensimmäistä ryyppyä sitten lasista otettiin ja varsinkin Antti joutui oikein hampaitaan näyttelemään. Lasti jonka hän suuhunsa lorautti oli kyllä niin pirun väkevää. Kuuma tunne levisi rinnassa kun viinä luikerteli kohti vatsaan. Ryyppy alkoi heti lämmittämään, että teki mieli jo toista ryypyllistä ottaa. Irma kuitenkin katsoi miestään sellaisella silmällä, että pidetäänkö hiukan taukoa. Sen tähdenhän ne vaimot ovat, että hillitsevät miehiään näissäkin asioissa.

  Pienin konttaava lapsi pisteli hiekkaa suuhunsa ja Irma juoksi apuun kun oman äidin peppu oli liimautunut tuoliin kiinni. Samalla hän siivosi lapsen kasvoja ja sai nenästäkin vedettyä pitkän venyvät räkänarut pois. Lapsi näytti jo oikein kun olisi pesulta tullut, jos ei ajatella vaatteitä. Irma saikin näistä kahdesta pienemmästä lapsesta itselleen oivat esimerkkilapset. Heillä kun oli niin pieni suku, että hän ei ollut koskaan pitänyt pientä lasta sylissään. Isompi poika kyttäsi pöydän vieressä, että saisi salaa otettua pienen ryypyn jonkun lasista.

  Kolmannet lasit olivat jo menossa näillä suurkuluttajilla. Antti maisteli vielä ensimmäisen lasin pohjia. Ukkeli huomasi nuoren isännän lasin olevan tyhjä ja hän kaatoi lasiin toisen iloliemen. Suurkuluttaja nainen alkoi ummistelemaan silmiään.

  Hetken päästä hän tupsahtikin pölkyn päältä maahan ja jatkoi uniaan. Niin oli lasten äiti tiedottomassa tilassa. Miehet vielä jäivät ottamaan ilolientä. Antistakin tuntui jo tuntua, että tuleeko hän känniin. Kovin hän muuttui iloiseksi ja puhetta alkoi tulla niin, että suurkuluttaja ei oikein saannut ääntään esille enään. Vaikka ei hänen puheestaan enään mitään selvää saannut, täysin se oli yhtä mörinää.

  Irenen äiti oli kuunnellut pihallaan jotain puheensorinaa vaikka ketään ei näkynyt.  Kuitenkin hän ajatteli lähteä katsomaan jos vaikka nuoret jotain pihallaan suunnittelisivat. Järkytys oli suuri kun hän näki nuo suurkuluttajat täydessä kännissä heidän pihallaan. Hän veti Irenen sivuun ja kuiskutteli hänelle, että hän lähtee kotiin ja soittaa poliisit apuun. Ja niin tapahtuikin, Irene kuiskasi Antille tästä tapauksesta.

  Poliisia odoteltiin pihalla niin, että suurkuluttajat eivät tienneet asiasta mitään.

  Samalla kun vieras ukkokin putosi penkille vaakatasoon kurvasi moottoripyörä pihaan.

  Ne olivat kuulemma ns."Lentäviä". He olivat käymässä kirkonkylän poliisin  luona ja kun sinne oli tullut soitti, niin he lupasivat käydä ohi mennessään katsomassa.
  Poliisin alkoivat raapia päätään, että mitähän tässä nyt tähdään. Tällä pyörällä ei ainakaan tälläistä viiden hengen ryhmää saa liikuteltua mihinkään. Siksi yksi poliisesta lähti Irman kotiin soittamaan autoa paikalle.

  Auto viimein tulikin paikalle. Mutta kun poliisi aukaisi takakontin ovet olivat lapset heti sinne kiipeämässä. Nyt pitikin suunnitella, että jos poliisit vievät ensin vanhemmat putkaan toipumaan, niin voisivatko lapset olla täällä, että he voisivat kysyä, mihinkä lapset sitten viedään.

  Näin jäi lapset Irmalle hoitoon. Antti keräsi heti lasit ja viinapullon sisälle kun vanhin poika jo asettui pöydän viereen, ilmeisesti halu nauttia viinaksia.

  Näin oli kylällä käynnyt poliisikalustoa jo niin paljon kun yhteensä kymmenessä vuodessa. Kauaa ei tarvinnut poliisiautoa enää odotella kun se kurvasi jälleen nuoren parin tontille. Nyt lähtivät lapset kyytiin. Heidän mukaansa takakonttiin joutuivat myöskin Irma ja hänen äitinsä lapsia kiinni pitämään. Naiset tuodaan sitten kotiin.
  Lapset viedään kuulemma koulun voimisteluopettajan luokse ja hän katsoo lapsille jonkun kodin. Voimisteluopettaja hoitaa nykyistä sosialiihmisen tointa kirkonkylällä.

  Näin päättyi vaiherikas päivä pienessä kylässä. Naiset saapuivat poliisiautossa vielä kotiinsa ja Irman äiti lähti tekemään kotiinsa omia askareitaan.
  Nuorille jotenkin, tai paremminkin Antille tuli mieleen, jos juotaisiin yhdet lasit vielä. Niin siinä tehtiinkin ja uskon, että rakkaustapahtumasta tulikin aivan uusi kokemus.


Jatkuu

Keijo