.jpg)
On se mukavaa, että meillä täällä Suomessa on sellainen mies kuin Jukka Virtanen.
Jouduin taas erään ongelman eteen kun aloin muistelemaan erästä rakkauslaulua. Tai voisiko sitä sanoa paremminkin seksilauluksi. Uritin saada laulun nimeä monesti itselleni tietoon mutta aina se vaan karkasi minulta. Ja kun olen jo näitä vanhankansan asukkeja, niin ei oikein ulkolaiset nimet jäännyt mulle mieleen. Ja varsinkin jos ei kynää sattunut olemaan siinä lähellä.
Pakkohan mun oli kirjoittaa Jukka Virtaselle, kun en ole vielä häneltä saannut puhelin-numeroakaan. Tiesin, että hän mua auttaa varmasti, on ennenkin auttanut.
On se muuten hienoa, että meillä on tuollainen mies apuna kun tuskaiset henkilöt koittavat jotain asiaa ratkaista, siinä onnistumatta. Avuksi astuu Jukka, jonka lonkeroiset kädet löytävät meidät tuskaiset kansalaiset. Ja muutenkin on hienoa "omistaa" tämä mies. Miten paljon hän on saannut aikaan meille naurua, niin laulujen sanoissa, näytelmissä, erilaisissa musiikki-iloitteluissa kuin sketseissäkin, näyttelemistä unohtamatta.
Ja kaikki hänen kuin muidenkin tekemiset jäävät meille jälkipolville muistoksi, joita suurella sydämmellä voimme kuunnella ja rakastaa.
Ai että semmoista kyselet Keke! Ilmeisesti olet ihastunut vuoden 1969 menestyshuohotukseen. Sen sävelsi ja huokailutti mailmalle Serge Gainsbourg Jane Birkinille. Oli todellinen megahitti. Kuuluisin tulkitsija lienee itse Brigitte Bardot. Frederik taisi olla menestynein sulohuokailija. Meikäläinenkin onnistui tekemään version tuosta huohottelusta. Seitsemän Seinähullua levytti tekstihuokailuni nimellä Shyteen tai Shaveen tai jotain sen sorttista.
Siinä Jukan kirjoitus.
Esimerkiksi You Tubesta löytyy Jane Birkin & Serge Gainsbourg tai Brigitte Bardot & Serge Gainsbourg esittämänä tämä haettu kappale Tàime Moi Non Plus.
Nauttikaa ystävät tästä esityksestä ja ottakaa kiinni sitä rakasta joka Teidän kanssa juuri sillä hetkellä on lähellä.
Näin kauan piti elää, että sain tietää mitä rakkaus on.
Keijo Välske
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti